Reportaasit
5.12.2014

Varma nainen vapisee, tosimies tutisee

Annina Mannila
TRE-ohjaaja Nina Reinikainen pitää huolen, että jokainen ryhmäläinen saa tärinäreaktion käynnistymään.

Stressiin, ahdistukseen ja jumiutuneisiin lihaksiin voi saada apua tärinäterapiasta. Länsimaissa vapinat on totuttu kätkemään, vaikka kyseessä on kehon luonnollinen palautumisprosessi.

Sanna-Kaisa Lähdeaho, teksti & Annina Mannila, kuvat

Kirkkaanvärisiä tabletteja ei ole naposteltu, vaikka niin voisi luulla, jos ikkunasta kurkistaisi sopivalla hetkellä. Hakametsässä sijaitsevan kerrostalon kellarikerroksessa täristään ja nytkähdellään tavoitteena rentoutua luonnonmukaisin keinoin. Kymmenkunta ihmistä on saapunut paikalle mielessään tavoite, joka opiskelijalla on kirjatentin jälkeen.
Purkaa stressi ja ahdistus, rentoutua.

Tension Releasing Exercises, TRE, on tohtori David Bercelin kehittämä seitsemän liikkeen sarja. Traumatisoituneita ihmisiä sota-alueilla auttaessaan Berceli havaitsi, että ihmisellä on taito toipua traumaattisista kokemuksista tärinän avulla. Liikesarja aktivoi aivorungon käynnistämään tärinämekanismin: lihakset alkavat vapista ja sätkiä ilman tietoista ohjausta.

Berceli tahtoi auttaa terveydenhoitopalveluiden ulkopuolelle jääviä ka­tastrofialueiden ihmisiä, mutta menetelmä toimii myös länsimaisen yhteiskunnan tuottaman stressin purkamiseen. Kollektiivisen trauman sijaan voimme käsitellä yksilöllisiä kokemuksiamme.

 

Eläkkeellä olevaa ortopedia, lääketieteen tohtoria Mauri Lehtimäkeä ei tarvinnut kauaa houkutella kokeilemaan tärinäharjoituksia. Keniassa 1970-luvun lopussa asunut Lehtimäki huomasi kenialaisen kulttuurin ja TRE:n väliset yhtäläisyydet välittömästi. Keniassa tunteita purettiin liikkeellä ja äänellä, kollektiivisesti. Länsimaalaisen silmin tuolloin tanssilta näyttänyt liikehdintä muistuttaa jälkeen päin ajateltuna huomattavan paljon TRE:a.

Lehtimäki vertaa tärinää myös auton kanssa sattuneisiin läheltä piti -tilanteisiin, joissa hänen on pitänyt täristä ratin takana hetki, ennen kuin hän on pystynyt jatkamaan ajamista.
Hänelle ovat tuttuja myös nukutusten jälkeiset, heräämössä nähdyt tärinät. Leikkauksesta heräävien potilaiden luultiin aiemmin tärisevän lämpötilan vuoksi, kunnes  ymmärrettiin, etteivät he välttämättä ole kylmissään.

”Vaikka kyseessä on suunniteltu ja hengenpelastava leikkaus, keho kokee sen uhkana. Leikattu keho täristää kokemaansa traumaa pois.”

Kehon traumatisoituminen kuulostaa dramaattiselta, mutta se ei edellytä leikkauspöydällä makaamista tai mittavia elämänmullistuksia.

”Taustalla ei siis tarvitse olla Estonia-onnettomuutta”, Lehtimäki täsmentää.

Jo jatkuva uutistulva saattaa luoda jännitteitä kehoon. Lehtimäki puhuu kinesteettisestä empatiasta, jossa toisen yksilön kokema hätä tarttuu omaan kehoon. Kinesteettinen empatia tarjoaa mahdollisuuden toisen ymmärtämiseen, mutta toista tukiessa voi myös sijaistraumatisoitua. Se on erityisen tyypillistä ter­veydenhoidon alalla, sosiaalityöntekijöillä, poliiseilla ja pelastustyöntekijöillä.

Ihminen saattaa kantaa traumaa kehossaan läpi elämän, ellei traumaan sitoutunut energia pääse purkautumaan pois. Lihasjännitteet vaikuttavat ympärillä oleviin verisuoniin ja hermostoon. Alisuoriutuminen siirtyy kehosta mieleen. Jos elimistö ei palaudu lepotilaan, keskittymiskyky, muisti, oppiminen ja laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen eivät toimi normaalisti. Opiskelija saattaa huomata sen esimerkiksi alisuoriutumisena tentissä.

 

Seuraava sivu


Sivu: 1 2 3

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"

Lukijoiden kommentit

    1. opiskelija (21.12.2014 kello: 11:29)

      Ylioppilaslehdeltä toivoisi hieman kriittisempää otetta tällaisesta aiheesta kirjoitettaessa. TRE:n tieteellinen perusta on hatara, mutta artikkelin perusteella voisi kuvitella, että metodi on tiedeyhteisössä yleisesti hyväksytty.

    2. Seppo Honkanen (5.12.2014 kello: 14:48)

      TRE:ta ensimmäistä kertaa kokeillut kertoo kokemuksestaan. Videosta näkee myös, miltä tärinä näyttää. https://www.youtube.com/watch?v=GMROQnlqK3g

  • Mainos
  • Toimittaja katsoi 14 tuntia televisiota. Kuvien loputtomasta virrasta löytyi spektaakkelin yhteiskunta, Jethro Rostedtin valtoimenaan värisevä naama ja selitys kansakunnan pahoinvointiin.

    Lue lisää»
    Reportaasit
    11.07.2016