Tanskalainen lähiö taistelee radikalisoitumista vastaan
Tanska, maailman onnellisin demokratia, nousi takajaloilleen kohdattuaan terrori-iskun helmikuussa. Maasta on matkustanut poikkeuksellisen monta nuorta taistelemaan Syyriaan. Radikaali-ajattelun jäljet johtavat pieneen Gellerupin lähiöön. Siellä ongelmaan haetaan ratkaisua tavalla, josta Suomessakin on otettu oppia.
Ghetto, rinnakkaisyhteiskunta. Kukkulan huipulle Tanskan toiseksi suurimman kunnan Århusin ulkopuolelle rakennettu Gellerup on korkeiden betonikerrostalojen linnoitus, jonka asukkaista 80 % on kotoisin muualta kuin länsimaista.
Gellerupissa lähikauppa myy arabialaista ruokaa, ja vieressä Walidin Kakun tiskillä herkulliset baklavat ja kermakakut komeilevat rinta rinnan. Korkeiden elementtitalojen ikkunat on peitetty visusti värikkäillä verhoilla, joiden takana perheenäidit voivat elää ja pukeutua miten haluavat, turvassa muiden miesten katseilta. Joka kolmannella parvekkeella on lautasantenni. Iltaisin pikkupojat räjäyttelevät raketteja, ja autojen konepelleissä kumisevat arabian yön rytmit.
Gellerup on pohjoismaisella mittapuulla ghetto. Asukkaat ovat keskimääräistä köyhempiä ja sairaampia ja yli puolet aikuisista työelämän ulkopuolella. Gelleruplaiset kokevat olonsa keskimääräistä turvattomammaksi, vaikka rikollisuutta on onnistuttu vähentämään viime vuosina paljon. Uusin huoli on nuorten muslimien radikalisoituminen.
Vuodesta 2012 alkaen alueelta on lähtenyt 35 nuorta muslimia Syyriaan tai Pohjois-Irakiin taistelemaan äärijärjestö Isisin ja muiden kapinallisryhmien riveihin. Kolme viimeisintä lähtivät helmikuussa. Yhteensä Tanskasta on lähtenyt arviolta 150 taistelijaa, mikä on asukaslukuun nähden toiseksi eniten taistelijoita kaikista Euroopan maista. Belgia on listassa ykkösenä ja Suomi sijalla seitsemän muun muassa Ruotsin ja Hollannin jälkeen. Riippumaton radikalisoitumisen tutkimuskeskus ICSR julkaisi luvut helmikuussa.
Väkivaltaisen uskonnollisen radikalisoitumisen ehkäiseminen on ollut tänäkin keväänä polttava puheenaihe Tanskan mediassa. Yhteiskunta ei tahdo tukea Isisin toimintaa millään tavoin, eikä yksikään vanhempi halua lapsensa päätyvän keskelle sodan kaaosta vailla kielitaitoa tai taistelukokemusta. Isisin kerrotaan riistäneen joiltakin nuorilta passit ja käyttäneen heitä tykinruokana. Pelkona on myös, että taisteluista takaisin palaavat jatkavat väkivaltaista käytöstä ja terroria länsimaissa.
Ongelmaan on tartuttu tavalla, joka on herättänyt huomiota. Kun muut maat suunnittelivat passittavansa palaajat vankilaan ja vievänsä heiltä passin, Århusissa poliisi aloitti nuorten sopeuttamisen takaisin yhteiskuntaan hienovaraisin keinoin. Lähtemisen taustalla on monenlaisia syitä, joiden selvittämisessä vaaditaan psykologin apua. Halutessaan nuori saa oman, islamiin perehtyneen mentorin. Tarkoitus on löytää nuorelle tapa olla radikaali uskovainen mutta demokratian rajoissa.
Århusista lähteneillä on ollut yhteyksiä Gellerupissa sijaitsevaan Grimhøj-moskeijaan, jota epäillään nuorten yllyttämisestä. Poliisi on moskeijan kanssa tiiviissä yhteydessä, ja muslimiyhteisön kautta on avautunut uusi väylä nuorten luo. Psykologit pitivät tukiryhmää vanhemmille, joiden lapsi on lähtenyt tai on vaarassa lähteä taistelemaan. Heitä opetetaan esimerkiksi käyttämään Skypeä ja kannustamaan nuorta palaamaan kotiin.
Menetelmä tepsii. Alueelta lähtevien määrä on pudonnut kymmenistä muutamiin, ja Århusin malli tunnetaan nyt ympäri Eurooppaa.
Kunta on saanut satoja tiedusteluja kansainvälisiltä medioilta, ja ulkomaiset delegaatiot ovat käyneet tutustumassa malliin. Pormestari Jacob Bundsgaard on esitellyt projektia jopa Barack Obamalle Valkoisessa talossa. Saavutuksista huolimatta johtajia on kritisoitu siitä, että perimmäinen ongelma on ratkaisematta. Miksi nuoret radikalisoituvat juuri Århusissa ja Gellerupissa?