Kolumnit
26.10.2016

Vakavaa tiedettä ihan läpällä

Niko Kettunen

Tänä vuonna Nobelin palkinnon voittivat muun muassa aineen outoja olomuotoja tutkinut fyysikkoryhmä ja nanokokoisia molekyylikoneita kehittäneet kemistit.

Palkinnon sai myös mies, joka itse kehittämässään erikoispuvussa eli vuoden ajan vuohena ymmärtääkseen nelijalkaisten elämää paremmin, ja kauppatieteilijöiden ryhmä, joka tutki kivien brändiä mittaamalla niiden julkisuuskuvan vilpittömyyttä. Postuumisti palkittiin egyptiläinen seksologi Ahmed Shafik, joka lisäsi ymmärrystämme rottien seksielämästä pukemalla niille polyesterihousut jalkaan ja katsomalla, vaikuttaako se eläinten sukupuoliviettiin.

Tarkoitus on kiinnittää huomiota tutkimukseen, joka ”ensin naurattaa, mutta panee sitten pohtimaan”

Ihan oikeasti. Kyse on tosin huumori-Nobeleista, jotka jaetaan joka vuosi ennen oikeita palkintoja. Nämä Ig-Nobel -palkinnot jakaa huumoritiedelehti Annals of Improbable Research. Tarkoitus on kiinnittää huomiota tutkimukseen, joka ”ensin naurattaa, mutta panee sitten pohtimaan”. Ja myös sellaiseen, jota ”ei voi eikä pitäisi toistaa”.

 

Joskus kyse on vakavissaan tehdystä tutkimuksesta, josta vain paljastuu jokin hassu havainto. Näin kävi esimerkiksi eräälle ekologille, joka halusi selvittää, miksi englantilaisilla strutsifarmeilla eläimet eivät lisäänny, vaikka ne vaikuttavat olevan seksuaalisesti virittyneessä tilassa. Selvisi, että strutsit kiihottuivat ihmisistä. Farmilla syntyneiden ja kasvaneiden lintujen seksivietti oli vinoutunut: ne suuntasivat himonsa hoitajiin.

Läppänobelista on kerran poikinut myös oikea Nobel. Fyysikko Andre Geim sai huumoripalkinnon vuonna 2000 tutkimuksestaan, jossa hän pani sammakot levitoimaan vahvojen magneettien avulla. Se oli ennennäkemätön, mutta toki melko outo havainto.

Geim harrasti kollegoineen tällaisia ”perjantai-illan kokeita”, ja yksi niistä oli jättipotti. Ryhmä onnistui eristämään tavallisesta lyijykynästä grafeenia talousteipillä. Grafeeni on yhden atomikerroksen paksuinen hiilirakenne ja maailman kestävintä ainetta. Vuonna 2010 Geim sai kollegoineen grafeenitutkimuksesta fysiikan Nobelin.

Kannattaa siis leikkiä, tieteessäkin.

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"
  • Mainos
  • "Pelko on poliittinen moottori. Kun ihmiset pelkäävät itsensä, lastensa ja tulevaisuutensa puolesta, heille on helppo myydä turvallisuutta", kirjoittaa Tuija Siltamäki.

    Lue lisää»
    Kolumnit
    14.09.2017