Tampere 3
17.10.2016

Miksi nimikilpailujen ehdotukset eivät kelpaa Tampereella?

123RF / Muhammad Ribkhan

Tampereella on nähty viime vuosina suuriin paikallisiin hankkeisiin liittyviä nimikilpailuja. Tällä hetkellä puhuttaa Tampereen tulevan korkeakoulun nimi. Itse nimikilpailut eivät ole mikään uusi trendi. Aviisi kokosi esimerkkejä ja ohjeistusta nimiasioiden kanssa kamppaileville.

Esa Keskinen, teksti

Turbiini-hotelli, Raipeparkki ja Moro-yliopisto. Viime vuosien aikana Tampereen keskustan alueelle on valmistunut näyttäviä rakennelmia, kuten rautatieaseman läheisyyteen noussut Hotelli Torni. Lähitulevaisuudessa on luvassa lisää merkkihankkeita. Valmisteilla tai työn alla ovat esimerkiksi raitiovaunu, kasino, ratapihan ylle rakennettava monitoimiareena ja uusi korkeakouluyhteisö. Näille kaikille tarvitaan nimi, joka olisi mielellään säväyttävä, mutta tarkoituksenmukainen. Nimen valinta ei ole niin yksinkertaista, ainakin jos tarkastelee jättiprojektien nimipohdintoja.

P-Hämppi avattiin marraskuun lopulla 2012. P-Hämppiä pyörittävän Finnpark Oy:n tuolloinen toimitusjohtaja Markku Hiltunen pyysi avajaisvuoden toukokuussa tamperelaisia keksimään keskustan uudelle pysäköintilaitokselle uuden nimen. Tuolloin Hiltusen mukaan työnimenä käytetty P-Hämppi on huono nimi muun muassa siksi, että siinä on ulkomaalaisille hankala ä-kirjain.

Kilpailuun osallistumalla osallistui samalla arvontaan, jossa saattoi voittaa matkan Riikaan tai 200 euron lahjakortin Finnparkin pysäköintilaitoksiin.

Nimiehdotuksia tuli yli 1 200. Joukossa olivat esimerkiksi ehdotukset Tammerparkki, Manse-parkki, Koskiparkki, P-Tammerkoski, TamPark, P-Moro, P-Moreeni, P-Rotvalli, Manse-Rock, Mustamakkara ja Raipepark. Kilpailun yhteydessä kerrottiin, että kyseessä on neuvoa-antava kilpailu, ja että parkkihallin nimen päättää lopulta Finnparkin hallitus oman mielensä mukaan.

Kuten tiedämme, nimeksi annettiin P-Hämppi.

 

Yrityksen tai yhteisön nimi voidaan muodostaa monella eri tavalla. Tavallista on yhdistää paikkakunnan nimi ja harjoitettava toiminta, esimerkiksi tapaan Tampereen yliopisto.

Markkinoinnin asiantuntijan Timo Leppäsen uutuuskirja Merkilliset nimet – Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä kokoaa yhteen yli sata tarinaa tuttujen yritysten ja tuotteiden nimistä. Mukana on onnistuneita ja ei-niin-onnistuneita tapauksia.

Yksi näitä varhaisimpia brändejä on Fiskars.

Leppänen toteaa brändäämisen alkaneen Suomessa jo 1600-luvulla, kun ensimmäiset ruukit perustettiin. Yksi näitä varhaisimpia brändejä on Fiskars. 1800-luvun lopulla nimillä haluttiin herättää positiivisia kansallisia tunteita. Tästä ajasta esimerkkinä ovat kalevalaiset nimet Sampo, Pohjola ja Ilmarinen. Viime vuosisadan lopulla syntyi trendi, jossa vanhat yritykset vaihtoivat nimensä uusiin nimiin, jotka eivät välttämättä merkinneet mitään. Taustalla oli usein se, että uudistunut tai toimenkuvaansa muuttanut yritys ei halunnut olla missään tekemisissä yhtiön vanhan maineen tai imagon kanssa. Haluttiin, että asiakkaat suhtautuisivat yritykseen kuten täysin uuteen tulokkaaseen. Yritykselle saatettiin jopa kehittää sekä fiktiivien nimi että fiktiivinen historia.

Nykyään Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ohjeistaa yrityksiä nimivalinnassa ja tarkastaa nimien kelpoisuuden. PRH ohjeistaa, että mitä keksinnöllisempi toiminimi on, sitä voimakkaampaa suojaa se saa. Tällainen nimi erottuu muista jo rekisterissä olevista toiminimistä ja jää paremmin myös asiakkaiden mieleen.

PRH:n Kaupparekisteri suosittelee, että toiminimen kirjoitusasussa noudatetaan suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Kaupparekisteriin ei hyväksytä esimerkiksi pelkästään yleisiä etu- tai sukunimiä kuten Pekka Oy, yleistä paikannimeä kuten Pirkkala Oy, sanontaa tai lausahdusta tyyliin Meillä palvellaan asiakkaita Oy tai adjektiivia kuten Paras Oy.

 

123RF / Yulia Kireeva

123RF / Yulia Kireeva

 

Junalla Tampereelle saapuva vilkaisee asemalaiturilla väistämättä taivaalle. Korkeuksiin kohoava hotellirakennus on viimeisin lisä Tampereen siluettiin Näsinneulan ja Pispalan näkötornin rinnalle. Työvaiheessa rakennusta alettiin kutsua Torni-hotelliksi. Maineikas Hotelli Torni tosin löytyi jo Helsingistä. Siksipä kokeiltiin nimikilpailua. Kilpailun jälkeen Tampereen tornihotellin nimeksi tuli Torni. Koko nimi on Solo Sokos Hotel Torni Tampere.

Hotellin nimeksi ei kelvannut vuoden 2013 lopulla järjestetyn nimikilpailun voittaja, nimikilpailussa eniten ääniä kerännyt Turbiini. Valintaa perusteltiin Torni-nimen kilpailussa saavuttamalla suosiolla. Muita kilpailun suosikkeja olivat Cotton ja 88 (hotellin korkeuden mukaan). Ehdotuksia kilpailuun tuli 1 800.

Jälleen mukana oli ollut huomautus: Nimikilpailun tulosta käytetään vain apuna nimipäätöksessä.

Ovatko nimikilpailut vain ilmaista mainosta yrityksille? Eräänlaista suurhankkeiden tosi-tv:tä? Palvelujen ja kaupan professori Hannu Saarijärvi Tampereen yliopistosta näkee äänestyksissä ja nimikilpailuissa useita puolia. Kilpailulla voi ulkoistaa nimen valintaan liittyvää riskiä. Toisaalta sillä voi myös sitouttaa kuluttajia omaan brändiin ja antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa yrityksen toimintaan.

”Lisäksi nimikilpailuilla voi saada myös aidosti hyviä ideoita, joita ei johtoryhmä, toimitusjohtaja tai mainostoimisto välttämättä itse hoksaa. Ja kyllä, se on myös ilmaista mainosta. Nimikilpailut saavat helposti sekä perinteistä että sosiaalisen median julkisuutta, mikä edesauttaa uuden asian tunnettuutta.”

Nimikilpailut ovat vanhaa perinnettä. Tampereen seudulla nimikilpailulla on haettu nimeä esimerkiksi vuonna 1986 ovensa avanneelle Hotelli Ilvekselle.

”Itse mainos-sanakin on Suomen Kuvalehden nimikilpailun tuotos 1920-luvulta”, Saarijärvi toteaa.

”Itse mainos-sanakin on Suomen Kuvalehden nimikilpailun tuotos 1920-luvulta”, Saarijärvi toteaa.

Suomen Kuvalehti haki nimikilpailulla korvaajaa reklaamille vuonna 1928. Korvauskilpailun voitti suomen kieleen keskittyneen Virittäjä-lehden päätoimittaja E. A. Saarimaa ehdotuksellaan mainos.

Joskus käy niin, ettei oma suosikki tule valituksi. Saarijärvi ei näe äänestäneiden ihmisten pettymystä valtavan merkittävänä asiana kilpailun järjestäjän kannalta.

”Jos ei tule selkeää suosikkia tai äänestys selvästi polarisoituu, niin tietysti riski yleisön pettymiseen voi olla olemassa. Mutta tuskin sillä on kovinkaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Ei siinä nyt ihan presidenttiä valita.”

Saarijärvi myös arvelee nimikilpailujen olevan viestintä- ja konsulttitoimistojen työkalupakissa. Kansirakennelman ja areenan tai Tampere 3:n nimipolitiikkaa ja brändiasioita Saarijärvi ei lähde kommentoimaan.

 

Kuvitus 123RF / Yulia Kireeva

123RF / Yulia Kireeva

 

Tampere 3 -työnimellä kulkeva hanke yhdistää Tampereen yliopiston (TaY), teknillisen yliopiston (TTY) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk) yhdeksi korkeakouluyhteisöksi. Nimiasiaa on vatvottu useita kuukausia. Vaikka uusi yliopisto ei ole yksityinen yritys, ovat nimen luomat mielikuvat tärkeitä yliopistolle. Nomen est omen. Aviisin lokakuun numerossa käsitellään uuden korkeakoulun imagon rakentamista ja poliittista peliä sen ympärillä. Korkeakoulujen väliset ja sisäiset kädenväännöt heijastelevat suuresti myös nimivalintaan.

Uuden nimen piti olla selvillä kesäkuuhun mennessä. Nimestä ei ole vieläkään yksimielisyyttä.

Kitkaa on aiheutunut juuri korkeakouluyhteisössä toimivan uuden yliopiston nimestä. Uuden yliopiston nimestä järjestettiin siitäkin ideointikilpailu viime keväänä. Tuolloin Tampere-alkuisia nimiä ehdotettiin paljon. Muita suosittuja ehdotuksia olivat muun muassa Koski-yliopisto, Tammer-yliopisto ja Linna-yliopisto. Nimikilpailun jälkeen työryhmä kokoontui brändiammattilaisten kanssa keskustelemaan nimiehdotuksista ja uuden yliopiston julkisuuskuvasta. Uuden nimen piti olla selvillä kesäkuuhun mennessä. Nimestä ei ole vieläkään yksimielisyyttä.

TTY:n hallitus ehdotti syyskuussa nimeä Tampereen uusi yliopisto. TaY:n hallitus ehdotti lokakuussa nimeä Tampere-yliopisto. Yliopistojen hallitukset ovat valtuuttaneet hallitusten puheenjohtajat sopimaan näistä kahdesta vaihtoehdosta. Tamk taas kannattaa nimeä Tampereen uusi yliopisto. Itse säätiölle voidaan teoriassa antaa vielä oma erillinen nimi, vaikkapa Tampereen korkeakoulusäätiö. Uusi yliopistosäätiö ostaa Tamkin osakkeet. Tamk siis jatkaa omana yksikkönään ja voisi näin säilyttää nimensä fuusiossa.

Hallitusten ehdotuksien jälkeen myös Aamulehti työnsi lusikkansa soppaan viime viikolla omalla nimiäänestyksellään. Äänestyksessä ehdotus Tampereen yliopisto on ollut ylitse muiden. Se on kerännyt noin 42 prosenttia annetuista äänistä. Toiseksi eniten ääniä on saanut Moroversity. Viime aprillipäivänä Aamulehti uutisoi uuden yliopiston olevan Moro-yliopisto, Moro University. Äänestys tuskin vaikuttaa lopputulokseen, mutta kertoo nimeämisen huomioarvosta. Uuden yliopiston nimestä pitäisi tulla viimeistään selvyys kun säätiön perustuskirja allekirjoitetaan.

 

Kasinon perustaminen Tampereelle varmistui tällä viikolla. Se tulee sijaitsemaan Tampereen Kansi ja Areena -rakennuskompleksissa, jonka peruskivi muurataan joskus lähitulevisuudessa. Järjestääkö RAY siitä nimikilpailun? Koski-Kasino, Tammer-kasino, Kasino, Pirkkasino… Se jää nähtäväksi. Yksi varteenotettava lopullinen nimiveikkaus voisi olla Tampereen kasino. Tai jos hurjia ollaan, laitetaan nimeen kansainväliseen tyyliin Casino.

Tampereen tärkein maamerkki ei muuten saanut nimeään kilpailun tai äänestyksen kautta. Näkötorni kantoi suunnitelmissa alkujaan Särkänneula-nimeä. Näsinneula-nimen keksi kunnallisneuvos Lauri Santamäki. Nimen pohjana olivat viereinen Näsijärvi ja Seattlen Space Needle -torni.

Keskustele twitterissä:

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"
Ilmoitus
Ilmoitus