Tampere 3
25.1.2017

”Vedonlyönti on vaarallista”, toteaa Kari Neilimo – mutta aikooko hän maksaa vanhan velan?

Kari Neilimon työhuoneen seinää koristavat taulut Viipurista, johon hänen perheensä koti jäi rajamuutosten vuoksi.

Hiljattain Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi palannut ja Tampere 3:n johtoon nimetty Kari Neilimo löi vuonna 2010 Aviisin haastattelussa vetoa, että vuonna 2015 akateemisilla työmarkkinoilla on hyvä tilanne. Panoksena oli hyvä konjakkipullo.

Aino Heikkonen, teksti ja kuva

Yliopiston A-siiven työhuoneessa vastapäätäni istuu vuorineuvos Kari Neilimo. Hänet on vastikään nimitetty Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi jo toistamiseen. Tuorein nimitysuutinen on Tampere 3 -johtoryhmän puheenjohtajuus. Taloustieteiden tohtorin ja strategisen johtamisen asiantuntijan apua kaivataan nyt korkeakoulujen yhdistämiseen, joka lipui viime vuoden lopulla karille, mutta kammettiin sieltä uuteen kurssiin tämän vuoden alussa.

”Kun sinä olet hyvällä pallilla istuva johtaja, tulet tuomaan mulle pullon.”

Mielessäni päällimmäisenä on kuitenkin Tampere 3 -ratkaisujen sijaan kysymys siitä, aikooko hän pitää sanansa vanhassa vedossa. Kun Neilimo vuonna 2010 antoi Aviisille haastattelun yliopiston hallituksen puheenjohtajana, hän povasi loistavia työmarkkinoita akateemisesti koulutetuille. Luen Neilimolle katkelman silloisen Aviisin päätoimittajan Seppo Honkasen tekemästä haastattelusta.

”Muutaman vuoden päästä meillä on armoton työvoimapula. Se on ihan demografinen fakta.”

Hän tahtoo jopa lyödä vetoa.

”Pullo hyvää konjakkia vetoa, että viiden vuoden päästä akateemisilla työmarkkinoilla on hyvä tilanne. Kun sinä olet hyvällä pallilla istuva johtaja, tulet tuomaan mulle pullon.”

Neilimo toteaa vedonlyönnin olevan vaarallista.

 

Vuonna 1944 syntynyt Neilimo lähti uudelle kierrokselle yliopiston hallituksen kärkipaikalle pyynnöstä. Hän arvelee, että Tampere 3:n johtoon kaivattiin lisää voimaa. Neilimolla onkin pitkä kokemus yritysten hallitusammattilaisena ja professorina eri yliopistoista.

Korkeakoulut tiedottivat isosti hankkeen uusista järjestelyistä tammikuun puolivälin jälkeen. Ohjausryhmän kokoonpano pysyi käytännössä ennallaan ja johtoryhmästä vaihtui kaksi jäsentä. Johtoon tuli uutena henkilönä Neilimo. Mikä muuttuu nyt?

Neilimon mukaan Tampere 3:n parissa työskennellyt kolmehenkinen hankeorganisaatio menee uusiksi. Toisaalta tärkeää on hahmottaa keskeneräiset asiat. Uuden yliopistosäätiön perustaminen on Neilimon mukaan ratkaiseva kysymys.

”Sitä ei voida perustaa, ennen kuin kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että asioista ollaan samaa mieltä. Olen aika optimistinen, että tämä saadaan maaliin, mutta ei se ihan sormia napsauttamalla tapahdu. Kyllä tässä joutuu vielä tekemään aika paljon töitä.”

 

Tampereen yliopistossa opiskelijat ja henkilökunta ovat vaatineet avoimutta kolmen korkeakoulun yhdistämistyöhön. Neilimo sanoo kannattavansa keskustelukulttuuria, jossa asiat voidaan puida ennen päätöksentekoa kunnolla.

”Ajatukseni on, että kun tulee keskustelua, niin pitää olla jokin suunnitelma sen pohjaksi. Jos se jää ilmaan huitomiseksi – toiset keskustelevat puusta ja toiset maasta – niin ei siitä tule mitään.”

Oliko tämä Neilimon mielestä korkeakouluhankkeen ongelma viime syksynä?

”Sitä ei voida perustaa, ennen kuin kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että asioista ollaan samaa mieltä.”

”En tiedä. Vai oliko niin, että asioista ei ehkä keskusteltu niin laajasti? Yleinen keskustelu ei ole minulle mikään ongelma. Se tulee toteutumaan.”

Kuten vuonna 2010, Neilimo pitää yhä yliopiston tärkeimpänä tehtävänä korkeimman tason tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta. Hän ihannoi humboldtilaista sivistysyliopistoa ja puhuu humanististen aineiden renessanssista.

Käytännöllisen ammattikorkeakoulun lähentymisen yliopistojen kanssa hän näkee myönteisenä asiana: kun soveltava ja teoreettinen opinahjo lyövät kättä, yhteiskuntaan ja yritystoimintaan suuntautuminen tulee helpommaksi myös yliopistolaisille.

”Maailmaa viedään eteenpäin tiedon avulla ja yksi sen lähde on yliopisto. Jos sitä ei valjasteta yhteiskunnan kehittämiseen voimakkaammin, niin kyllä meille tulee käymään vähän huonosti.”

Mallia Neilimo katsoo esimerkiksi Stanfordin yliopistosta, josta hän puhuu ihailevaan sävyyn.

”Siellä ollaan voimakkaasti mukana kasvuyritysten kehittämisessä, mutta tämä ei ole tippaakaan pois heidän teoreettisesta tai korkeimman tason opetuksestaan.”

 

Humanismin renessanssiin Neilimo julistaa uskovansa nyt entistä vahvemmin: monimutkaisessa maailmassa tarvitaan entistä enemmän muun muassa yhteiskunnan ja kulttuurien tuntemusta sekä kielitaitoa. Hänen puheessaan hyvä koulutus rakentaa hyvää yhteiskuntaa.

Vahva koulutususko on tosiaan ollut yhteiskuntamme kivijalka, ja yliopistotutkinto nähty työpaikan takeena. Käytännössä moni akateeminen on viime vuosina törmännyt hyytyneisiin työmarkkinoihin.

”Se on ollut huono ennuste. Ilman muuta mun täytyy ostaa konjakkipullo Sepolle.”

Akavan tilastojen mukaan korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuosina 2011–2016. Vuoden 2016 lopulla korkeakoulutettuja työttömiä oli yli 47 000. Mitä työvoimapulaan vielä reilut kuusi vuotta sitten uskonut Neilimo ajattelee tästä?

”Se on ollut huono ennuste. Ilman muuta mun täytyy ostaa konjakkipullo Sepolle.”

Hän kuitenkin lisää olevansa optimistinen.

”Kyllä olen yhä sitä mieltä, että kouluttautuneille ihmisillä tulee olemaan työmarkkinoilla kysyntää. Työhän ei häviä mihinkään. Kun maailma automatisoituu ja robotisoituu, niin työ muuttaa muotoaan. Mutta ne ihmiset, joilla on koulutus, kyllä niillä on töitä.”

 

KARI NEILIMO

Syntynyt 1944.

Taloustieteiden tohtori Tampereen yliopistosta.

On Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja. Hoiti tehtävää myös 2009–2012.

Nimettiin myös Tampereen yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistämiseen tähtäävän Tampere 3 -hankkeen johtoryhmän puheenjohtajaksi tammikuussa.

Keskustele twitterissä:

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"
  • Mainos