Uutiset
13.2.2017

Kakkaa rapussa ja oksennusta hississä – Ilkivallan hintalappu oli Toasille viime vuonna 100 000 euroa

Kuvat: Veli-Matti Rajala / Toas, Tuija Siltamäki, kuvankäsittely: Aino Heikkonen

Asukkaiden ja ulkopuolisten aiheuttama ilkivalta maksoi Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toasille viime vuonna 100 000 euroa. Yhteiset pelisäännöt auttavat tiettyyn pisteeseen asti, mutta kaikkea ei voi kieltää, eikä joka hetkeä valvoa.

TUIJA SILTAMÄKI

Kakkaa rapussa, oksennusta hississä. Housuton mies harhailee käytävillä, ja poliisit tyhjentävät kerhotilan. Pyöristä puhkotaan kumit, pakettiautoon murtaudutaan. Toas Ilmarin viime vuodet ovat olleet niin sanotusti tuulisia.

Kun valitsee asuinpaikakseen keskustassa sijaitsevan opiskelija-asunnon, sitoutuu myös sietämään tietyn määrän perseilyä.

Useimmiten naapureiden aiheuttamiin häiriöihin suhtaudutaankin asiaankuuluvalla välinpitämättömyydellä: jos seinänaapuri on edellisenä viikonloppuna tuonut äänekkäät jatkot kotiinsa, voi joskus itsekin mölytä estottomammin. Ja jos oikein kovasti ärsyttää, voi laatia passiivis-aggressiivisen kirjelmän taloyhtiön Facebook-ryhmään.

Ihan mikä tahansa ei kuitenkaan käy.

Kaksi vuotta sitten Toas Ilmarin kerhohuoneen käyttökulttuurissa alkoi ilmetä vakavia ongelmia.

Talon ylimmässä kerroksessa sijaitseva kerhohuone on keskeisen sijaintinsa ja ilmaisuutensa takia opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen suosiossa. Siellä on järjestetty niin virallisia kuin epävirallisia tilaisuuksia julkaisugaaloista illanistujaisiin. Kerhohuone toimii myös talon asukkaiden oleskelutilana.

Samankaltaista toimintaa järjestetään muissakin Toasin kohteiden kerhohuoneissa.

Useiden Toasin kohteiden, kuten Markuksentorin, Ninansammon, Uuden Domuksen ja Pekolan, yhteydessä on enemmän tai vähemmän aktiivisessa käytössä oleva kerhotila, mutta viime vuosien aikana vain Ilmarin kerhotila on aiheuttanut erityistä harmia.

 

Käytäntönä on ollut, että jonkun joko Ilmarin tai Tullinaukion asukkaan on varattava tila etukäteen ja huolehdittava siitä, että se jää käytön jälkeen siistiin kuntoon.

Käytännössä se tarkoittaa, että kun muu juhlaväki alkaa marssia Itsenäisyydenkatua kohti keskustan kaljahanoja, joku jää keräämään pulloja ja noukkimaan suurimmat irtosipsit kokolattiamatoilta. Reipas juhlatoimitsija saattaa jopa imuroida.

Vuoden 2015 aikana alettiin yhä useammin raportoida illanistujaisista, jotka kuulostivat pikemminkin käsistä riistäytyneiltä kotibileiltä.
Ongelmaksi alkoivat muodostua toistuvat aamuöiset jatkot, joiden jäljiltä kerhohuone jäi huonoon kuntoon. Pahimpien ylilyöntien lähteeksi jäljitettiin toistuvasti yksi talon asukas ja hänen vieraansa. Mukana oli usein alaikäisiä ja talon ulkopuolista “epämääräistä porukkaa”.

Heille ei riittänyt pelkkä sotkeminen, vaan paikkoja alettiin pistää niin sanotusti palasiksi.

Hissi jäi jumiin, ja sen seiniä töhrittiin. Maallisen taipaleensa loppuun tulivat esimerkiksi pöytäjalkapallo ja sohvapöytä. Jopa seinillä roikkuneita vinyylilevyjä heitettiin kadulle, ja Sin City -sarjakuvat revittiin alas. Kerran kaikki huonekalut oli kasattu yhteen nurkkaan. Eräät juhlat päättyivät vasta, kun poliisi tyhjensi kerhotilan.
Kun kerhotila vuodenvaihteessa meni remonttiin, ei siellä enää edes ollut mitään rikottavaa. Viimeiset eloonjääneet olivat putkitelevisio, muutama kaiutin, saunajakkara ja kattoterassin tuhkakuppi.

Rahoille olisi muutakin käyttöä, mutta nyt ne kuluvat esimerkiksi hyppimällä jumiutetun hissin korjaamiseen (5 000–6 000 euroa kerta).

Asukkaiden ja ulkopuolisten vahingontekijöiden aiheuttama ilkivalta maksoi Toasille viime vuonna 100 000 euroa. Summa koostuu korjaus- ja siivouskuluista.

Rahoille olisi muutakin käyttöä, mutta nyt ne kuluvat esimerkiksi hyppimällä jumiutetun hissin korjaamiseen (5 000–6 000 euroa kerta) tai vaikkapa jauhesammuttimen tyhjentämisestä syntyneen sotkun siivoamiseen (3 000 euroa laaki).

Siivouskuluja kertyy myös siivottomaan kuntoon jätettyjen yhteisten tilojen, kuten kerhohuoneiden ja yhteiskeittiöiden, siivoamisesta.

 

Toasilla on toimitusjohtaja Kirsi Kosken mukaan selkeät toimintaohjeet ilkivallan varalle.

Aluksi pyritään selvittämään, ketkä ovat olleet paikalla teon aikaan. Aamuöisiä päähänpistojatkoja ei varata ennalta, joten jos virallisen varauksen päätyttyä paikalle on tullut toinen porukka, on tiedot ongittava jotain muuta kautta.

Kohteen asukkaita voidaan haastatella, ja usein asukkaat itsekin raportoivat havaitsemistaan ongelmista Toasille. Talojen asukastoimikunnat ovat Toasille tärkeitä yhteistyökumppaneita ilkivaltatapauksia ratkoessa, ja Kosken mukaan hyvän keskusteluyhteyden säilyttäminen heihin on tärkeä osa vahinkojen ennaltaehkäisyä.

Tekninen isännöitsijä kuvaa vahingot, ja Toas tekee yhteistyötä myös vartiointiliikkeiden ja huoltoyhtiöiden kanssa. Ulkopuolisista vandaaleista ilmoitetaan poliisille.
Kaikkeen ei tietenkään voi varautua. Noin vuosi sitten Hervannassa yritettiin tuikata tuleen erään opiskelijatalon roskakatos. Tekijäksi paljastui ulkopuolinen henkilö, joka nyt vain oli sattunut valitsemaan uhrikseen Toasin kohteen.

Myös pyörävarkauksia tulee ilmi aika ajoin. Niihin Koski tarjoaa perinteistä lääkettä: ovet lukkoon.

Toasin järjestyssääntöjen mukaan vahinkoja aiheuttanut asukas voi joutua teoistaan korvausvastuuseen.

Äärimmäisessä tapauksessa hänen vuokrasopimuksensa voidaan purkaa. Sitä ennen on kuitenkin saatava varoitus, ja sellaisen saa vasta, kun on selkeä näyttö häiriöstä.

Häiriöksi olevan asukkaan toiminnasta voi tehdä Toasille häiriöilmoituksen. Muuten Toas ei voi puuttua tilanteeseen.

Jos vuokrasopimus puretaan, irtisanomisaikaa ei ole. Lähtö tulee heti.

 

Ilmari ei ole mikään pahuuden tyyssija. Se on itse asiassa varsin mukava talo, jonka asukastoimikunta järjestää grillibileitä, kirpputoreja ja muita kivoja tapahtumia.
Kerhohuoneen huono kunto ja talon railakas elämöinti on kuitenkin ollut varsin yleisessä tiedossa. Puuttuvia tietoja on täydennetty huhuilla, eikä kokonaiskuva ole ollut järin mairitteleva.

Ehkä juuri siksi kerhotilan tulevaisuus on huolestuttanut. On pelätty, että Toas sulkee kerhohuoneen ilkivallan takia ja poistaa sen lopullisesti käytöstä. Ikään kuin Toas ajattelisi, että jos ette leiki nätisti, ette sitten leiki ollenkaan.

Kosken mukaan sellaista ei kuitenkaan ole suunnitteilla. Hänen mielestään ei ole kohtuullista, että kaikki joutuvat kärsimään yksittäisten henkilöiden hölmöilyjen tähden, eikä hän muutenkaan kannata kieltolinjaa.

Sen sijaan Koski korostaa yhteisiä pelisääntöjä. Hän toivoo myös, että Ilmarin kerhohuoneen kunnostaminen kannustaa käyttäjiä huolehtimaan siitä paremmin. Mitään luksusta ei ole tulossa mutta parannuksia kuitenkin.

Esimerkiksi kokolattiamatto vaihtuu laminaattiin, seinät maalataan, keittiötaso uusitaan ja hankitaan uudet huonekalut. Kerhohuoneen sääntöihin kaavaillaan tiukennuksia.

Uusi kerhohuone saadaan käyttöön talven aikana. Seuraavia bileitä odotellessa.

 

HINTALAPPU
Vuonna 2016 ilkivaltaan liittyvät siivous- ja korjauskulut Toasille olivat noin 100 000 euroa.

Tyypillinen ilkivaltatapaus on esimerkiksi jauhesammuttimen tyhjentäminen. Se maksaa
Toasille noin 3 000 euroa.

Toinen tyypillinen tapaus on hissin jumiuttaminen hyppimällä siinä. Jumiutuneen hissin korjaaminen maksaa noin 5 000–6 000 euroa kerralta.

Merkittävä siivu kokonaiskuluista muodostuu epäsiistiin kuntoon jätettyjen yhteisten tilojen, kuten yhteiskeittiöiden ja kerhohuoneiden, siivoamisesta.

 

Jutun otsikkoa on muokattu 13.2. klo 11.42 lisäämällä siihen sanat ”viime vuonna”.

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"
  • Mainos