Abit
2.3.2017

Debatti: Ovatko opintotuen muutokset fiksua kehitystä vai kohtuutonta leikkaamista?

Serhii Vasiutin / 123RF

Hallitus päätti viime vuonna opintotukiuudistuksesta, joka tulee voimaan elokuun alussa. Sillä halutaan hidastaa valtion velkaantumista. Uudistus muuttaa opintotukea lainapainotteisemmaksi ja vähentää opintorahan määrää. Onko opintolaina tulevaisuudessa sijoitus vai taakka? Kysyimme kahdelta nuorisopoliitikolta.

Arttu Heinämäki, teksti ja kuvat

 

Jens Holm: ”Mielestäni tämä on reilua. Kukin yhteisö kantaa kortensa kekoon. Sillä saadaan velkaantumista hidastumaan ja julkista taloutta balanssiin. Tämä ei ole mahdoton muutos.”

Kädenpuristus on vahva. Rennosti pukeutunut Holm, 21, istahtaa kanssani yliopiston kirjaston penkille. Hän opiskelee tietojenkäsittelyä Tampereella. Holm toteaa, että jos opiskelijoilta leikataan, opiskelijat älähtävät. Jos terveydenhuollosta leikataan, terveydenhuoltoalan ihmiset älähtävät.

”Tämä on vähän tätä juustohöyläämistä.”

Juustohöylä, tuttu sana. Se on kuultu myös Alexander Stubbin (kok) suusta. Holm puhuu Stubbin kanssa samalla tyylillä maltillisesti. Mutta hän ei elehdi yhtä vahvasti kuin Stubb.

”On tässä vaiheessa hankala sanoa, onko opintotukiuudistus toivottava. Siinä on nähdäkseni hyvät tavoitteet, ja todellisuudessa vaikutukset nähdään vasta muutaman vuoden kuluttua.”
Kokoomuksen ministeri Sanni Grahn-Laasonen on ollut luotsaamassa uudistusta.

Holmin mukaan on realistinen uhkakuva, että opiskelu pitkittyy uudistuksen takia. Tärkeintä hänen mukaansa olisi saada ihmiset valmistumaan ajoissa.

Holm tähdentää, että hänen perspektiivistään uudistusta on hankala lähteä arvioimaan, kun takana ei ole suurta virkamieskoneistoa tekemässä selvitystä. Hänen mukaansa tavoitteena olisi, että leikkaukset eivät valtavasti hidastaisi opintoja. Holm korjaa asentoaan ja jatkaa:

”Uudistus kannustaa ottamaan opintolainaa. Opintoraha vähenee noin 80 euroa, ja opintolainan määrä nousee reilulla parilla sadalla. Se kannustaa yhä useampia opiskelijoita ottamaan lainaa. Se on fiksu kehitys, lainalla on matala korko. Jos valmistuu ajallaan, silläkin saa hyvitettyä pois.”

Holm toivottaa abeille jaksamista – Erityisesti heille, jotka hakevat pääsykokeisiin lukemista vaativille aloille. Kilpailu on kovaa ja työ voi olla raskasta. Eikä kannata murehtia, ellei pääse heti haluamaansa paikkaan.

”Mikään ajan myötä kertyvä kokemus ei ole hukkaan heitettyä.”

 

Jens Holm on Pirkanmaan kokoomusnuorten puheenjohtaja.

 

 

Merve Caglayan: ”Tässä leikataan juuri niiltä, joilta ei pitäisi”, Caglayan tiivistää kantansa.

Ilta on jo hämärtymässä vihreiden puoluetoimistolla Tampereen Kehräsaaressa. Lamput valaisevat kokoushuoneen, pöytä notkuu kekseistä ja pullasta. Kauluspaitaan pukeutunut Caglayan, 23, istuu vastapäätäni.

Opintoraha pienenee ja laina kasvaa. Se taas tarkoittaa hänen mielestään sitä, että ihmiset joutuvat joko ottamaan lisää lainaa tai työskentelemään aiempaa enemmän opintojen ohella.
Caglayan kertoo oppositiopuolue vihreiden ehdottaneen vaihtoehtoja uudistukselle. Hänen mukaansa ympäristölle haitallisista tuista olisi pitänyt leikata koulutuksen sijaan.
Hänen puheensa kiihtyy entisestään.

”Esimerkiksi kilometrikorvausten ylikompensaatio on asia, jota olemme rummuttaneet, ja suurteollisuuden energiaveronpalautuksen olisi voinut lakkauttaa.”
Caglayanin mielestä hallitus ei saavuta uudistuksella sitä, mitä haluaa.
Hän korostaa, että ideana olisi opiskelijoiden saaminen mahdollisimman pian työelämään. Jos joutuu samaan aikaan työskentelemään, kun opiskelee, niin se vaikuttaa Caglayanin mukaan opintoihin.

”Ei pysty opiskelemaan, tai suorittamaan opintopisteitä samalla tavalla.”

Caglayan huokaa syvään ja jatkaa kertomalla, että uudistus pidentää valmistumisaikaa, mikä johtaa siihen, että opiskelija ei välttämättä työllisty heti omalle alalle.
Hänen mukaansa uudistus kannustaa ottamaan opintolainaa, koska leikattu opintoraha ei riitä kenellekään.

Caglayan haluaa vedota abeihin:

”Olette jo täysi-ikäisiä. Suosittelen käyttämään äänenne niin, että äänestätte henkilöitä, jotka puolustavat teidän arvojanne ja oikeuttanne saada opintotukea. Suomi on aina pärjännyt koulutuksella, näin täytyy olla jatkossakin.”

 

Merve Caglayan on Tampereen vihreiden nuorten puheenjohtaja.

 

Jutun kirjoittaja on toimittajaopiskelija kansanopistossa.

Keskustele twitterissä:

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"
  • Mainos