Uutiset
13.4.2017

Seksuaalisävytteisiä kommentteja ja suosimista – Myös henkilökunta syyllistyy korkeakoulukiusaamiseen

Opiskelija itkee seminaarissa ja väitöskirjan ohjaaja suosii toisia – Aviisin kysely paljasti tapoja, joilla henkilökunta kiusaa opiskelijoita. YTHS:n tutkimuksen mukaan kuusi prosenttia opiskelijoista koki, että henkilökunta oli kiusannut heitä.

Tuukka tuomasjukka, teksti
pauliina lindell, kuvitus

”Opettaja on suhtautunut erittäin vähättelevästi opiskelijaan ja hänen oppiaineeseensa. Tämä on ollut toistuvaa tiettyjen opettajien kohdalla.”

Noin kuusi prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee, että henkilökuntaan kuuluva ihminen on kiusannut heitä. Tämä selviää Ylioppilaiden ter­veydenhoitosäätiön YTHS:n vuonna 2016 tekemästä Korkeakouluopiskelijoiden terveyskyselystä.

Useimmiten henkilökunnan tekemäksi kiusaamiseksi koettiin vähättely, nolaaminen ja opintoihin liittyvä perusteeton arvostelu. Kokemuksiin kuului myös henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuvaa pilkka sekä verbaalinen hyökkääminen. Samat asiat toistuivat, kun Aviisi selvitti helmikuun kyselyssään Tampereen yliopistossa tapahtuvaa kiusaamista. Yhden vastaajan mukaan seminaarissa itketetään opiskelijaa, ja toinen kertoo, kuinka myöhästymisen syy kysytään kaikkien kuullen, vaikka syytä ei olisi.

Henkilökunnalta kerrotaan myös tulleen seksuaalis- ja romanttissävytteisiä kommentteja, jotka on koettu ahdistaviksi.

Kiusaaminen henkilökunnan suunnasta on useimmiten satunnaista, kertoo YTHS:n tutkimus. Kiusaaja on myös useammin opiskelutoveri kuin henkilökuntaa. Opiskelijoista 7,5 prosenttia koki, että muut opiskelijat olivat kiusanneet heitä joko satunnaisesti tai usein.

Aviisin kyselyn tulokset tukivat tutkimusta. 13,7 prosenttia Aviisille vastanneista kertoi nähneensä satunnaista ja 2,3 prosenttia toistuvaa kiusaamista. Vastaajista 10,7 prosenttia ei osannut sanoa, oliko havainnut henkilökunnan kiusaavan opiskelijoita.

 

”Olen kuullut, että opiskelijaa on saatettu itkettää esimerkiksi seminaareissa. Aiemmassa korkeakoulussani näin tällaisia tilanteita. Niissä opiskelijat myös pelkäsivät opettajiaan. Vein asian aina rehtorille asti, jolloin asioihin puututtiin raskaalla kädellä.”

 

YTHS:n tutkimuksen kiusaamista käsittelevät osuudet on laatinut dosentti Maili Pörhölä. Hän on tutkinut kiusaamista 2000-luvun alusta alkaen, vuodesta 2007 myös korkeakouluissa. Opiskelijoiden välinen kiusaaminen tuli mukaan YTHS:n kyselyyn vuonna 2008. Seuraavalla kerralla, vuonna 2012, mukana oli myös kysymys: ”Oletko kokenut olevasi yhden tai useamman korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvan kiusaamisen kohteena?” Siihen vastasi tuolloin myönteisesti 6,5 prosenttia vastaajista. Vuoden 2012 kyselyssä kiusaaja oli useammin henkilökuntaa kuin kanssaopiskelija. Opiskelutoverin kiusaamaksi oli joutunut noin 5 prosenttia vastaajista. Henkilökuntaa kiusaajana ei käsitelty vuonna 2008, sillä siitä ei ollut kansainvälistä tutkimusta.

”Se ei tullut mieleen. Aiheesta on edelleen hyvin vähän tutkimusta”, Pörhölä kertoo.

Ulkomailla osuudet ovat Suomea suurempia. Vielä julkaisemattomassa artikkelissa Pörhölä tutkijakollegoineen raportoi neljästä maasta samoilla menetelmillä saaduista tuloksista. Tutkimuksen mukaan eniten kiusaamista oli Virossa, jossa 16 prosenttia opiskelijoista kertoi kokeneensa kiusaamista henkilökunnan suunnalta. Vertailumaista vähiten kiusaamista oli Suomessa.

 

”Väitöskirjan ohjaajilla on suosikkijatko-opiskelijat, joita suositaan ja muita syrjitään. Myös sukupuolista syrjintää esiintyy.”

”Tampereella asuva henkilökunta väheksyy Helsingissä asuvia ja järjestää tarkoituksella kokouksia kello 8 Tampereella osoittaakseen, että Helsingissä asuminen on väärä valinta.”

”Ohjaajan aseman väärinkäyttöä, kieltäytymistä avunannosta sekä hyökkäävien ja latistavien kommenttien laukomista.”

 

 

Tampereen yliopiston opintopalvelujohtaja Mikko Markkola kertoo tunnistavansa ilmiön, mutta pitää sitä harvinaisena. Hän viittaa yliopiston opiskelijakyselyihin, joissa vain muutama opiskelija vuosittain kertoo epätasa-arvoisen kohtelun vaikuttaneen opintoihinsa.

Yliopiston henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Salojärvi kertoo, että he käsittelevät opiskelijoihin liittyviä asioita yhdessä ylioppilaskunnan kanssa. Tilanne kartoitetaan kuulemalla osapuolet erikseen, minkä lisäksi järjestetään yhteinen tapaaminen, jossa tilannetta pyritään sovittelemaan. Soviteltuja tapauksia seurataan.

”Henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä syntyy toki muitakin hankalia tilanteita. Myös niihin tartutaan pääsääntöisesti sovittelun avulla”, Salojärvi kertoo.

Myös ylioppilaskunta Tamysta kerrotaan, että tapauksia tulee heidän tietoonsa harvoin, vähemmän kuin yksi vuodessa. Sosiaalipoliittinen asiantuntija Olga Haapa-aho uskoo, että tilanteessa vaikuttaa auktoriteettiasema ja arvostus. Kiusaajaksi koettu henkilökunnan jäsen on saattanut tehdä pitkää uraa ja tutkimusta opiskelijaa kiinnostavasta aiheesta.

”Heitä pidetään kovassa arvossa. Se voi nostaa kynnystä siinä, haluaako ja uskaltaako opiskelija nousta heitä vastaan.”

Toisaalta tammi-helmikuun aikana on ollut noin kymmenen tapausta, joissa opiskelijat ovat hakeneet Tamylta neuvoja epäoikeudenmukaiseksi koetun kohtelun takia.

Epäselvyyksiä on ollut muun muassa arvioinnin aikataulussa, arvostelussa, uusinnoissa sekä opetuksen järjestämisen epäyhtenäisissä käytännöissä.

Tamyn oikeusturva-asioista vastaava koulutuspoliittinen asiantuntija Veera Kaleva ei kuitenkaan vetäisi näistä johtopäätöksiä.

”Nämä tapaukset eivät yleensä ole kiusaamista sinänsä, vaan johtuvat huonoista käytännöistä, ajattelemattomuudesta, kiireestä tai byrokratiasta.”

 

”Eräällä kieltenopettajalla on selkeästi niin sanottu naamaraja. Hän saattaa vaikuttaa mukavalta, mutta arvosanoista näkee, kenestä hän ei vain yksinkertaisesti pidä.”

”Rajapatauksia, ovatko opettajan epäasialliset tai epäkohteliaat kommentit opiskelijoille olleet kiusaamista vai ei.”

 

Miksi yliopiston henkilökunta kiusaa opiskelijoita?

Pörhölä uskoo, että henkilökunta ei aina tiedosta, että heidän antamansa palaute koetaan kiusaamiseksi.

”Henkilökunnan tehtäviin kuuluu antaa palautetta ja korjata esimerkiksi epätasaista työnjakoa. Opiskelija voi kokea tilanteen kiusaamiseksi, vaikka opettajan käyttäytyminen on voinut olla tarkoituksenmukaista ja oikeaa. Tästä huolimatta opiskelijan kokemus on oikeutettu ja oikea”.

Seuraavissa tutkimuksissa Pörhölä aikoo tarkastella sitä, minkälaiset ihmiset kokevat henkilökunnan kiusaavan heitä. YTHS:n tutkimuksessa miesopiskelijat raportoivat naisia rajumpia ja moninaisempia kiusaamiskokemuksia. Silti kiusaamista kokeneiden miesten osuus oli naisia pienempi. Miesten kokema kiusaaminen oli myös vähentynyt viime tutkimuksesta.

Toinen Pörhölää kiinnostava asia on se, kuinka ikä selittää kiusaamista. Myös tässä näkyi sukupuolieroja. Keskimääräistä korkeampi ikä vaikutti naisilla olevan riskitekijä kiusatuksi tulemisessa, kun taas miehillä se saattoi suojata kiusaamiselta.

Kursiivilla olevat kohdat ovat suoria sitaatteja Aviisin kyselystä.

 

Näin kysyimme

Aviisin kiusaamiskysely toteutettiin 7.–15. helmikuuta Google Forms -lomakkeella. Vastaajia oli 131 kappaletta, ja heistä lähes kaikki olivat perustutkinto-opiskelijoita.

Kyselyssä oli 27 kysymystä, joista pakollisia oli 12. Kaksi kysymystä käsitteli tapauksia, joissa henkilökunnan toiminta koettiin kiusaamiseksi.

Kyselyyn vastaajista 77,9 % oli naisia ja 13,7 % miehiä. 8,4 % vastaajista ei halunnut sanoa tai oli sukupuoleltaan muu.

39,7 % vastaajista oli viestintätieteiden tiedekunnasta, 20,6 % kasvatustieteiden tiedekunnasta, 19,8 % johtamiskorkeakoulusta, 13 % yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta, 2,3 % lääketieteen tiedekunnasta ja 0,8 % luonnontieteiden tiedekunnasta. 3,1 % oli jostain muusta tiedekunnasta.

Aviisin pyytämän asiantuntija-arvion mukaan kysely voi antaa liioittelevan kuvan kiusaamisen kokemisesta, mutta sanalliset vastaukset kertovat kiinnostavasti siitä, millaista kiusaaminen on ollut, millaisissa tilanteissa sitä on tapahtunut ja keiden taholta

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"
  • Mainos