Reportaasit
12.5.2017

Journalismia harhailemalla: Touko Hujanen kuvaa huopatonttuja, alastomia puutarhureita ja telinevoimistelevia pappoja

Toukokuussa kuvajournalisti Touko Hujanen asuu galleria Nykyajan kellarissa ja toimittaa samassa paikassa sanomalehtiteos Uuden Maan Sanomia. Tähän mennessä on syntynyt juttu hedonismista ja alastomien puutarhurien päivästä.

Silja Viitala, kuvat ja video
Milja Keinänen, teksti

Kaikilla markkinoilla on huopatonttuja ja -hattuja. Niitä on valtavan paljon. Todella monen ihmisen täytyy siis huovuttaa ja saada siitä merkitystä elämäänsä, ajatteli Touko Hujanen. Se oli perustavanlaatuinen oivallus, jonka Hujanen teki kiertäessään eri paikkakuntia juttuaiheita etsien.

”Viisi tyyppiä kävelee jossain Seinäjoella Soldiers Of Odin -takit päällä ja koko Suomen media on siellä. Mikä hemmetinmoinen epäsuhta, kun samaan aikaan niin moni ihminen tässä maassa huovuttaa. Miksei tätä salaisuutta kerrota koko maailmalle?”

 

 

Nyt Hujanen intoilee huopatontuista ryhmälle opiskelijoita galleria Nykyajassa Tampereella. Toukokuun loppuun asti hän elää näyttelytilassa sanomalehtielämää.

”Maksan siitä, että asun täällä kellarissa ja kieltäydyn muista töistä.”

Mennään siis kellariin: Uuden Maan Sanomat, kerran vuodessa ilmestyvä 500 painoksen sanomalehtiteos on saanut sivuhaaran ja rantautunut galleriaan. Hujanen asuu ja kirjoittaa juttuja samassa huoneessa. Toisessa nurkassa on patja ja toisessa työpyötä, jonka päällä on tärkeitä kirjoja ja tietokone. Kuka tahansa saa tulla tarjoamaan Hujaselle juttuaihetta tai ilmoittautua itse sellaiseksi.

 

 

Hujasella riittää opiskelijoille tarinoita.

”Se oli semmonen juttu”, hän lopettaa yhden kummallisen kertomuksen ja siirtyy seuraavaan.

”Tämä oli itse asiassa yhden Hannun CV”, Hujanen sanoo, ja ottaa esiin Alkon muovipussin.

”Ja tässä on hullun seinä. Siinä on yhdistelty viivoilla asioita sillä tavalla kuin jotkut hullut sarjamurhaajat yhdistelevät.”

Yksi opiskelijoista toteaa, että Hujanen elää kyllä mielenkiintoista elämää.

Sitten Hujanen kävelee kellarin nurkkaan, avaa salkun ja ottaa esiin paketin parfyymia, jota ajankohtaistoimituksen keskijohto käyttäisi.

Edellisessä Uuden Maan Sanomat -teoksessa Hujanen teki metodinäyttelemistä muistuttavaa metodijournalismia, siis eläytyi 2000-luvun alun toimituksen keskijohdon arkeen. Konsernilla oli oma auto ja Hujasella puku; sellainen, jossa on kovasti yritystä, mutta joka on kuitenkin vähän nuhjuinen ja lopulta karkottaa naiset.

 

 

Opiskelijoiden lähdettyä Hujanen kertoo, että Nykyajassa Uuden Maan Sanomille puhaltavat uudet tuulet. Keskijohdon arjesta on siirrytty kohti urbaania start up -yritysmäistä estetiikkaa.

”Tän tilan on tarkoitus näyttää helsinkiläiseltä vaatekaupalta. Pitäisi tulla sellainen tunne, että ou jee! Tää on siistiä! Lippis on cool! ”, konsernin paitaan ja lippikseen pukeutunut sanomalehtimies toteaa.

Seinää vasten nojaa Uuden Maan Sanomat -tarroilla koristettu trendikäs pyörä, ja mukejakin on. Hujanen on halunnut luoda hyvää pöhinää ja näyttää, että markkinointi on hallussa ja ”konsernilla” menee hyvin.

 

 

Oikeasti yksikään tuotteista ei ole myynnissä. Hujanen ei pidä kauppaa, vaan haluaa leikkiä markkinoinnin ja journalismin välisellä rajalla. Ennen kaikkea hän haluaa kuitenkin elää sanomalehtielämää. Ensimmäinen Nykyajassa kirjoitettu juttu on jo kellarin seinällä. Se kertoo ainakin hedonismista ja alastomien puutarhurien päivästä.

”Uuden Maan Sanomien perusajatus on, että katsotaan, kuinka pitkälle voi viedä sen, ettei tiedä, mitä on tekemässä”, Hujanen kertoo.

Jonkinlainen visio Hujasella on kyllä päässään, kun hän lähtee tekemään juttua. Jos mielikuva toteutuu sellaisenaan, Hujanen on kuitenkin pettynyt.

”Silloinhan kaikki on vain tapahtunut mun päässäni. Kyllä sen ulkopuolellakin täytyisi tapahtua jotain!”

Hujanen harmittelee, että Tampereella juttuja ei ole vielä ehtinyt syntyä kuin yksi: on ollut avajaisjuhlaa ja pressitilaisuutta ja kaikki tamperelaiset tutut haluavat nähdä. Hujanen on asunut nuoruutensa Tampereella ja opiskellut Tampereen yliopistossa kuvajournalismia.

Juttuaiheita on kuitenkin jo ilmaantunut. Hämeenkatu kiinnostaa Hujasta ja Eteläpuistoakin joku on ehdottanut. Ensin Hujanen on kuitenkin lähdössä Ikuriin.

Yksi ”vanha pappa”, entinen taidemaalari, on pyytänyt hänet sinne katsomaan, kun seniorit telinevoimistelevat.

 

Kuuntele videolta, mitä Hujanen kertoo retkestään Ikuriin senioritelinevoimistelijoiden harjoituksiin.

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"