Uutiset
26.5.2017

Nätyläiset iloitsevat – Yliopistot tahtovat säilyttää kaksi näyttelijäkoulutusta

Aino Heikkonen / Aviisin arkisto
Nätyläiset Sara-Maria Heinonen, Katariina Havukainen ja Saga Sarkola työstivät Suomalainen "Pressi" Klubi -esitystä vuoden 2015 lokakuussa. Journalistinen dokumenttiteatteri pyrki tuolloin tutkimaan journalismin ja teatterin välisiä suhteita.

Taideyliopistossa ja Tampereen yliopistossa ollaan yksimielisiä siitä, että teatteriala on vahvempi niin, että näyttelijöitä koulutetaan kahdessa tutkinto-ohjelmassa. Nyt katseet kääntyvätkin jo vuoteen 2019, kun kolme tamperelaista korkeakoulua lyövät hynttyyt yhteen. Vararehtori Harri Melinin mukaan Näty voi rikastaa monia koulutuksia uudessa yliopistossa.

Aino Heikkonen

Tampereen yliopiston ja Taideyliopiston yhteinen työryhmä esittää, että näyttelijöitä koulutetaan jatkossakin sekä Tampereella Nätyssä että Helsingissä Teatterikorkeakoulussa omissa tutkinto-ohjelmissaan. Taustalla on yliopistojen tekemä selvitys teatterialan koulutuksen kehittämisestä.

Selvitystä edellytti opetus- ja kulttuuriministeriö. Yhtenä vaihtoehtona yliopistojen tuli selvittää koulutuksen keskittämistä Taideyliopistoon.

Tällä viikolla julkisuuteen tulleen selvityksen perusteella yliopistot ovat yksimielisiä siitä, että kahdessa erilaisessa yliopistossa toteutettava teatterialan koulutus vahvistaa alaa. Toisaalta opinahjojen välistä yhteistyötä aiotaan tiivistää.

”Jos koulutus olisi vain Helsingissä, se yksipuolistaisi koulutusta”, Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin sanoo.

Hän on ollut mukana teatterialan selvitystyössä. Sitä tehtiin ryhmissä kummassakin yliopistossa. Yhteisiä tapaamisia oli kolme.

Työssä oli mukana myös opiskelijaedustus kummastakin yliopistosta. Nätyltä mukana oli ainejärjestön puheenjohtaja Juho Rantonen. Hän mainitsee Nätyn vahvuuksiksi esimerkiksi yhteiskunnallisen painotuksen ja tutkimustyön, jotka ovat erilaisia kuin Teatterikorkeakoulussa.

”Teakilla [Teatterikorkeakoululla] ei olisi resursseja nätyläisten täysipäiväiseen kouluttamiseen. Nätyläiset eivät edes mahtuisi sinne.”

 

Säilyttämisen puolesta puhuu myös opiskelijoiden hyvä työllistyminen: Nätyltä valmistuneista 92–100 prosenttia työllistyi nimenomaan näyttelijöiksi. Teatterikorkeakoulussa vastaava luku on 75–100 prosenttia. Työllistymistä tarkasteltiin vuosikursseittain teatterialan selvityksen osana tehdyssä työllistymiskyselyssä. Otoksena oli kolmena eri vuonna 2000-luvulla aloittaneet vuosikurssit.

”Nätyn koulutus on myös tuottavaa. Meiltä työllistytään erinomaisesti.”

Kyselyyn vastanneista Nätyn valmistuneista 0–8 prosenttia kertoo olleensa paljon työttömänä, kun taas Teatterikorkeakoulusta valmistuneista suomenkielisistä näyttelijöistä vastaava luku on 9–42 prosenttia vuosikurssista riippuen. Työllistymiskyselyn yksi tulos on myös se, että nätyläiset asuvat useammin eri puolilla Suomea kuin teatterikorkeakoululaiset, jotka sijoittuvat Uudellemaalle.

”Luvut tarjoavat mustaa valkoisella siitä, että Nätyn koulutus on myös tuottavaa. Meiltä työllistytään erinomaisesti”, teatterityön professori Pauliina Hulkko Nätyltä kommentoi.

Työllistymiskyselyn teki Teatterin tiedotuskeskus Tinfo.

Sekä vararehtori Melin, opiskelija Rantonen että professori Hulkko ovat kaikkiaan varsin tyytyväisiä teatterialan selvityksen lopputulokseen.

Hulkko on iloinen siitä, että selvityksen lopputulema on niin yksiselitteinen ja yksimielinen. Hän toivoo, että asiantuntijaryhmän näkemys otetaan vakavasti opetus- ja kulttuuriministeriössä.

 

Tampereen yliopistolle näyttelijöiden kouluttaminen on varsin kallista: koulutuksen vuosittaiset kustannukset ovat noin miljoona euroa suuremmat kuin siitä tulevat tulot. Tampereen yliopisto saa Nätyn vuoksi erityistä taidealakohtaista rahoitusta, mutta sen määrä ei riitä kattamaan teatterikoulutuksen kustannuksia.

Valtiolta saatavaan rahoitukseen vaikuttavaa taide-, kulttuuri- ja humanististen alojen tutkintotavoitetta on vähennetty Tampereen yliopistossa vuosille 2017–2020. Sen sijaan Taideyliopiston tutkintotavoitteet ovat pysyneet ennallaan. Taideyliopistolla on muutoinkin erityisasema, ja se saa valtaosan taidealan rahoituksesta.

”Taideyliopiston merkittävä ja pysyvä rahoitustason nousu on pystytty turvaamaan”, ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa.

Hänen mukaansa yliopistojen tekemä selvitys on selkeä viesti siitä, että yliopistot ovat valmiita huolehtimaan teatterialan koulutuksen riittävistä resursseista pitkällä aikavälillä.

Kosunen sanoo, että koulutusvastuisiin ja valtakunnallisiin rahoitusperusteisiin ei ole odotettavissa muutoksia.

”Yliopistot päättävät autonomiansa puitteissa sisäisestä rahanjaosta ja opetusjärjestelyistä.”

 

Tampereen yliopiston hallitus pitää tuoreen päätöksensä perusteella Nätyn toimintaa tarkoituksenmukaisena ja ei puolla sen keskittämistä Taideyliopistoon.

”Näty voi rikastaa myös muita koulutuksia.”

Kun ministeriön vaatima selvitys on tehty, katseet kääntyvät vuoteen 2019, jolloin Tampereen yliopisto ja teknillinen yliopisto yhdistyvät ja ammattikorkeakoulu tulee samaan kokonaisuuteen.

”Näemme Nätyn sijoituksena koko uuden yliopiston profiilille. Näty voi rikastaa myös muita koulutuksia”, Harri Melin sanoo.

Melinin mukaan Näty on jo aiemmin tehnyt yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulussa voi opiskella esimerkiksi musiikkiteatteria. Tämän lisäksi näyttelijäkoulutus voisi uudessa yliopistossa tehdä yhteistyötä esimerkiksi arkkitehtuurin, uuden median, kaupunkisuunnittelun, terveydentutkimuksen ja lääkärikoulutuksen kanssa.

 

EDIT 26.5. klo 11.08: Arkistokuvan kuvatekstiin on vaihdettu sana ”viime vuonna” muotoon ”vuonna 2015”.

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"
  • Mainos