Koulutusta vai liiketoimintaa? Kansainväliset opiskelijat kertovat, miksi he ovat valmiita maksamaan opiskelustaan Australiassa
Suomessa vasta aloitellaan lukukausimaksujen keräämistä kansainvälisiltä opiskelijoilta, mutta Australiassa koulutus on valtava bisnes. Kolme kansainvälistä opiskelijaa kertoo, miksi he ovat valmiita maksamaan koulutuksestaan Australiassa.
Suomalaiset ovat poikkeus Australian kansainvälisten opiskelijoiden joukossa.
”Eurooppalaisia tulee Australiaan opiskelemaan vähän, sillä Euroopassakin on hyviä yliopistoja. Pohjoismaalaisia täällä on erityisen vähän, sillä meillä on vaihtoehtona ilmainen koulutus”, pohtii Joel Mustonen.
Australiassa koulutus ei ole paikallisillekaan ilmaista, mutta kansainväliset opiskelijat maksavat lukukausistaan vielä enemmän.
Mustonen sai kesällä päätökseen kaksivuotiset hallinnon maisteriopintonsa Sydneyssä Macquarien yliopistossa. Sydneyn yliopistoissa kauppa- ja hallintotieteiden maisteriohjelmat maksavat 30 000 Australian dollaria (vajaa 20 000 euroa) vuodessa.
”Onhan se iso summa rahaa ihan mihin tahansa käytettynä.”
Mustonen on rahoittanut opintonsa säästöillä sekä Suomesta saamallaan opintotuella ja -lainalla. Lisäksi hän on tehnyt opintojensa ohella esimerkiksi asiakkuushallinnan töitä.
Lukukausimaksuista kertyy melkoisesti dollareita Australian kassaan.
Joel Mustonen ajattelee opintoihin käytettyä rahasummaa sijoituksena, joka maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa.
Koulutusviennin arvo on lähes 22 miljardia Australian dollaria, eli noin 15 miljardia euroa. Pelkästään Uuden Etelä-Walesin osavaltioon, jossa Sydneykin sijaitsee, jää noin kuusi miljardia euroa.
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco määrittelee kansainvälisen opiskelijan henkilöksi, joka on lähtenyt toiseen maahan tarkoituksenaan suorittaa siellä kokonainen tutkinto. Tällöin luvusta jäävät pois vaihto-opiskelijat.
Kansainvälisten opiskelijoiden täytyy Australiassa järjestää opintojensa rahoitus itse, sillä he eivät saa australialaista opintolainaa.
Intialaisen Yukti Latherin vanhemmat lainaavat hänelle rahaa lukukausimaksuihin.
”Käytännössä saan siis epämuodollista, korotonta lainaa vanhemmiltani.”
Lather laskee nelivuotisen insinööritutkintonsa hintalapun: joka lukukauteen kuuluu neljä kurssia, joista jokainen maksaa noin 4 000 Australian dollaria. Yhdelle lukukaudelle hintaa tulee siis 32 000 dollaria ja koko nelivuotiselle kandidaatintutkinnolle 128 000 dollaria, eli noin 85 000 euroa.
Opintojensa ohella Lather työskentelee mattokaupassa. Palkalla saa maksettua vuokran, ruoat ja muut juoksevat kulut.
Kansainväliset opiskelijat saavat työskennellä vain 20 tuntia viikossa lukukausien aikana. Tarkoituksena on saada kansainväliset opiskelijat keskittymään opiskeluun.
”Noilla työtuntirajoitteilla minulla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia maksaa lukukausimaksuja omilla ansioillani”, Lather toteaa.
Yksi mahdollisuus saada lukukausimaksujaan alennettua on saada stipendi.
Egyptiläinen Inas Galal sai opinahjonsa oman stipendin, joka höylää siivun lukukausimaksuista.
”Jäi siinä silti riittävästi omastakin pussista maksettavaksi.”
Galal opiskelee ensimmäistä vuottaan Sydneyssä kansainvälisen hotellijohtamisen maisteriohjelmassa Blue Mountainsin yliopistossa.
Yukti Lather pohtii, että jos hän olisi halunnut Australiaan vain opiskelujen ajaksi, hän olisi valinnut edullisen koulutuksen.
Australiassa kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat hurjia.
Viime vuodesta kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvoi 12 prosenttia, Australian opetusministeriön tilastoista selviää. Kaikkiaan eri koulutusasteilla opiskelee noin puoli miljoonaa kansainvälistä opiskelijaa. Vielä vuonna 2000 kansainvälisten opiskelijoiden määrä oli alle 200 000.
Maailmanlaajuisesti Australia on kansainvälisten opiskelijoiden kolmanneksi suosituin kohdemaa Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian jälkeen.
Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvussa paitsi Australiassa, myös muualla. Vuonna 2000 kansainvälisiä opiskelijoita oli maailmassa kaksi miljoonaa, mutta vuonna 2014 heitä oli jo yli neljä miljoonaa.
Australian puolesta miljoonasta kansainvälisestä opiskelijasta noin 300 000 opiskelee yliopistoissa. Kansainvälisten yliopisto-opiskelijoiden määrä on noin neljäsosa Australian yli miljoonasta yliopisto-opiskelijoista.
Etenkin aasialaiset opiskelijat ovat löytäneet tiensä Australian yliopistoihin. Eniten tulijoita on Kiinasta, Intiasta, Vietnamista ja Etelä-Koreasta. Lähtömaiden kärkikymmenikköön mahtuu Aasian maiden lisäksi vain Brasilia.
Lather tietää, miksi intialaiset hakevat Australiaan.
”Minäkin hain ensin Intian yliopistoihin, mutta koska kyse on Intian hakijamääristä, saman pääsykokeen tekee puoli miljoonaa muutakin.”
Hän olisi päässyt moneen intialaiseen yliopistoon, mutta ei huippukouluihin.
Lather päätti hakea Australiaan. Lopulta hän sai valita Sydneyn ykkösyliopistojen väliltä.
Nyt hän opiskelee kolmatta vuotta tietotekniikan kandidaattiohjelmassa Uuden Etelä-Walesin yliopistossa.
Vaikka Australia käy Latherin kukkarolle, hän uskoo, että rahallinen uhraus kannattaa.
Lather huomauttaa, että jos hän olisi halunnut Australiaan vain opintojen ajaksi, hän olisi valinnut edullisemman koulutusvaihtoehdon kuin huippuyliopiston kalliit insinööriopinnot.
Hän kuitenkin haluaa jäädä Australiaan töihin opintojen jälkeen.
Myös Mustonen näkee tutkintoonsa käytetyt rahat sijoituksena tulevaisuuteen. Jos opiskelee kunnolla, sijoituksestaan hyötyy enemmän.
Hän tiivistää aussiyliopistossa opiskelun kahteen sanaan: järjetön työmäärä.
”Koska koulutus on kallista, yliopistoilla on varaa palkata alansa huippuja opettamaan, ja he vaativat opiskelijoilta paljon. Ja koska koulutus on kallista, opiskelijat haluavat rahoilleen vastinetta, joten sama pätee myös opettajiin”, Mustonen kertoo.
Yliopistojen välinen ranking-sijoituksista kisaaminen heijastuu jokaisen opiskelijan arkeen. Jotta yliopisto pärjää listauksissa, sen täytyy ensin kisata opiskelijoista ja sitten pistää heidät töihin.
Erilaisia listauksia riittää. On Sydneyn, Australian ja Aasian–Tyynenmeren alueen välisiä rankingeja, ja niiden lisäksi vielä maailmanlaajuiset listaukset.
Koska koulutus maksaa, Australiassa opiskeleminen on pitkän harkinnan tulos. Esimerkiksi Galal pohti, miten hän pääsee parhaiten hotellialalle henkilöstöjohtamisen tehtäviin.
Hän oli jo opiskellut kauppatieteiden kandidaatiksi Kairossa sekä maisteriksi Lontoossa ja punnitsi tohtoriopintojen ja toisen maisteritutkinnon välillä.
Hän selvitti, että Blue Mountainsin yliopiston hotellijohtamisen koulutuksella on kansainvälisissä piireissä hyvä maine.
”Australiassa matkailuala on omaa luokkaansa, joten laskin, että tämä koulutus maksaa tulevaisuudessa itsensä takaisin.”
Inas Galal laskeskeli ennen opintojaan, mikä koulutus veisi hänet varmimmin hotellialan henkilöstöjohtamisen tehtäviin.
Mustosen houkutteli Australiaan se, että koulutukseen pääsi nopeasti. Hän oli valmistunut Lahden ammattikorkeakoulusta tradenomiksi, mutta Suomessa häneltä olisi vaadittu tradenomiopintojen lisäksi kahden vuoden työkokemus ennen kuin hän olisi voinut hakea maisteriopintoihin.
Australia on antanut Mustoselle mahdollisuuden oppia, miten yritykset toimivat kansainvälisessä ympäristössä.
”Tietenkin näen vasta muutaman vuoden päästä, mitä hyötyä koulutuksestani on.”
Mustonen pitää Suomessa kansainvälisiltä opiskelijoilta kerättäviä lukukausimaksuja hyvänä asiana, sillä hänen mukaansa moni on saanut Suomessa ilmaisen koulutuksen, mutta ei ole jäänyt töihin Suomeen.
Opetushallituksen tilastojen mukaan Suomessa opiskelleista kansainvälisistä opiskelijoista korkeakoulututkinnon suorittaneet muuttavat herkimmin pois Suomesta.
Vuonna 2014 kandidaatintutkinnon suorittaneista 43 prosenttia ja maisterintutkinnon suorittaneista 37 prosenttia oli muuttanut pois maasta viimeistään vuoden kuluttua valmistumisestaan.
Esimerkiksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista vain 22 prosenttia muutti pois Suomesta.
”Australiassa kansainväliset opiskelijat maksavat opintonsa omasta pussistaan, joten ei voi sanoa, että he käyvät paikallisten kukkarolla”, Mustonen pohtii.
HINTALAPPU
Kansainväliset opiskelijat maksavat koulutuksestaan yleensä 2–4 kertaa enemmän kuin australialaiset.
Kandidaattiohjelman lukukausimaksu on kansainvälisille opiskelijoille yleensä 10 000–22 000 ja maisteriohjelman
13 000–25 000 euroa.
Esimerkiksi lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelu maksaa vielä enemmän.
Australiassa on 43 yliopistoa, joiden yli miljoonasta opiskelijasta neljäsosa on kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita.
Lähteet: Australian hallituksen Study in Australia -sivusto, Australian opetusministeriön tilastot