Uutiset
18.9.2017

Puntari: Kummassa on enemmän järkeä, ylioppilaspapereissa vai pääsykokeissa?

Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulut hyväksyvät suuren osan opiskelijoista pelkällä ylioppilastodistuksella. Siirtääkö arvokkaampi ylioppilastodistus paineet jatko-opiskelusta nuoremmalle iälle, vai tekeekö valtakunnallisesti yhtäläinen mittaus korkeakouluhausta tasa-arvoisemman?

Väinö Vasara, teksti

Nousussa: Uudistuksen myötä lukio-opintojen ja varsinkin ylioppilaskirjoitusten merkitys painottuu huomattavasti. Pyrkimyksenä on vähentää ylioppilaskirjoituksista ja vaativista pääsykokeista koituvaa päällekkäistä testausta, sekä vahvistaa ylioppilaskirjoitusten asemaa valtakunnallisena ja yhtenäisenä pätevyyden mittarina. Tällä hetkellä noin joka kolmas lukiolainen aloittaa korkeakouluopinnot valmistumista seuraavana syksynä, vaikka hakijoita lukiolaisissa on reilusti enemmän.

Lukiolaiset joutuvat muutoksen jälkeen pohtimaan ylioppilaskirjoituksia ja tulevia korkeakouluopintojaan entistä aikaisemmassa vaiheessa. Tampereen yliopiston opintopalvelujohtaja Mikko Markkola tiedostaa yliopiston vastuun tarjota kattavaa tietoa tutkinto-ohjelmista, mutta painottaa samalla lukion opinto-ohjauksen tärkeyttä. Myös lukiolaisten liiton puheenkohtaja Pietu Heiskanen pitää opinto-ohjauksen roolia olennaisena. Ongelmia esiintyy hänen mukaansa jo nykyisellään.

”Lukiolaiset joutuvat jo nykyjärjestelmässä tekemään valintoja, mutta heillä ei ole tarpeellista tietoa ja tukea siihen”, Heiskanen sanoo.’

Laskussa: Pääsykoeuudistusta on kritisoitu muun muassa siitä, että se kohdistaa painetta tutkinnon valintaan. Tulevaisuudessa korkeakouluopintoihin halutaan ohjata enimmäkseen suoraan lukiosta valmistuneita ja ensimmäistä opiskelupaikkaansa tavoittelevia.

Perustuslain mukaan jo tutkinnon suorittaneilla tai opiskelupaikan vastaanottaneilla ei saa olla kohtuuttomasti ensikertalaisia huonommat mahdollisuudet opiskelupaikkaan. Vaihtoehtoisia väylinä korkeakouluopintoihin säilyvät muun muassa siirto-opiskelu, maisterihaku ja avoimen yliopiston tai sivuaineopintojen kautta hakeminen.

”Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on se hyvä puoli, ettei ole sellaisia umpiperiä. Vaikka on tehnyt väärän valinnan, on mahdollisuus edetä”, vakuuttaa opintopalvelujohtaja Markkola.

Opetusministeriö väittää tiedotteessaan, että muutoksen jälkeen tarve valmennuskursseille poistuu. Kalliit valmennuskurssit ovat olleet epätasa-arvoinen väliaskel matkalla korkeakouluopintoihin. On kuitenkin spekuloitu, että valmennuskurssit löytäisivät markkinaraon yo-kirjoituksiin valmentamisesta.

Lukiolaisten liiton Heiskanen toivottaa muutoksen lähtökohtaisesti tervetulleeksi. Muutoksen avainkysymyksenä Heiskanen pitää ylioppilaskokeiden uusimisrajoituksia ja maksuja.

”Meidän ei pidä luoda mitään kerrasta poikki -järjestelmää. Epäonnistuminen on inhimillistä ja järjestelmän pitää sallia se”, Heiskanen painottaa.
Korkeakoulut muokkaavat pääsykokeita jo ensi keväänä vähemmän valmistautumista vaativiksi. Monet yliopistot ovat kritisoineet aikatauluja tiukoiksi. Opintopalvelujohtaja Markkola kertoo, että ensi kevään muutoksiin ehditään Tampereella kuitenkin valmistautua.

”Luvassa on hyvin maltillisia uudistuksia. Valintoihin pitää tehdä muutoksia, joista lukiolaiset ovat perillä. Nopeita muutoksia halutaan, mutta niitä ei saa tehdä”, kommentoi Markkola.

Tampereen yliopisto suunnittelee pääsykokeiden uudistuksia muun muassa opintoneuvostossa, mutta tiedekunnat tekevät lopulliset päätökset.

 

PÄÄSYKOEUUDISTUS

Astuu voimaan vuonna 2020, mutta jo ensi keväänä kokeet muuttuvat vähemmän valmistautumista vaativiksi. Uudistus on osa hallituksen kärkihanketta ”Nopeutetaan siirtymistä työelämään”.

Sekä pääsykoemenestystä että ylioppilastodistusta yhdessä mitannut yhteispistevalinta poistuu korkeakoulujen käytöstä osana muutosta.

Tampereen yliopistossa tiedekunnat tekevät päätökset kokeiden muutoksista. Muutosta ei tapahdu kulttuuri- ja taidealojen valinnoissa.

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"