Kulttuuri
9.11.2017

Masentavan musiikin dj-illassa lysähdetään pohjamutiin porukalla – Voiko melankolinen musiikki piristää?

Väinö Vasara, teksti

Petri Huhtinen, kuva

Masentavan musiikin illassa mässäillään mustalla huumorilla ja käydään pohjamudissa porukalla. Räppäri Draama-Helmi yrittää löytää vaikeistakin hetkistä jotain huvittavaa.

 

TUHANSIEN MURHEELLISTEN laulujen maa. Mollikansa, joka piehtaroi itseinhossaan laskevan sointukierron säestämänä.

Mielikuvissa suomalaisuus ja musiikki yhdistyvät helposti melankoliaan. Silti viime vuosina top-listoja ovat vallanneet voimaantumista ja tsemppihenkeä uhkuvat, koko kansaa syleilevät pop-rallit. Surullisetkin kappaleet ovat pikemminkin kauniita ja tyylitietoisia. Hipsterit viisastelevat ginipäissään ja romantisoivat yhden illan juttuja. Mihin ovat kadonneet lohduton itsesääli ja olemisen tuska?

 

MASENTAVAN MUSIIKIN iltaa järjestävä Antti Klemi ei usko, että suomalaisen melankolian perintö häviäisi noin vain ja nostaa esimerkiksi Ruger Hauerin.

”Siinä on sellaista turhautumista, joka kuvaa tätä päivää tunnetilana.”

Dj-kaksikon toinen puolisko Antti Suonio komppaa. Parivaljakko uskoo, että synkän ja toivottoman musiikin kuunteleminen on matalan kynnyksen mahdollisuus tunteiden käsittelylle. Kun Suonio ja Klemi alkoivat suunnitella iltaa, he miettivät, mikä kuvaisi masentavaa musiikkia parhaiten. Lopulta päädyttiin ”lysähtämiseen”, vaikka lannistavan musiikkityylin pukeminen sanoiksi onkin mahdotonta.

Kyse on kaksikon mukaan ikään kuin katarttisesta tunnetilasta. Kun on käynyt pohjalla ja lysähtänyt pohjamutaan, on helpompi ponnistaa ylöspäin. Suonio kertoo, että jos hänellä on huono fiilis, niin iloisen musiikin kuunteleminen vain lisää ärsytystä.

”Suomalaiset ovat mollikansaa ja meille sopii se, että vellotaan aikamme, jonka jälkeen suoristetaan kravatti ja palataan elämään”, Klemi kuvailee.

Surullisen musiikin vaikutuksista on tehty tutkimusta, Suomessakin. Musiikkiteteen professori Tuomas Eerolan ja musiikintutkija Henna-Riikka Peltolan viime vuonna teettämään kyselyyn vastanneista suomalaisista ja englantilaisista suurin osa piti surullisen musiikin herättämiä tunteita miellyttävinä.

Positiiviset kokemukset liittyivät useimmiten lohtuun tai esteettiseen nautintoon.

 

RÄPPÄRI DRAAMA-HELMENÄ tunnettu Helmi Kajaste tunnistaa ilmiön. Toisen surusta saa turvaa musiikin kautta. Kajaste vertaa surullisen musiikin kuuntelemista hyvään elokuvaan, jonka avulla pääsee hetkeksi pakoon todellista maailmaa.

”Mutta musiikki on vielä henkilökohtaisempaa. Huonoina hetkinä tuntuu, että tää puhuu just mulle. Siitä saa tukea jollain tavalla.”

Kajaste kertoo, että hänen on helpompaa tehdä musiikkia ahdistavista aiheista silloin, kun itsellä on hyvä mieli. Silloin pystyy katselemaan asioita etäältä ja suhtautumaan niihin viileämmin. Ahdistavimmat ja henkilökohtaisimmat kokemukset eivät kuitenkaan päädy nauhalle.

”En halua saattaa itseäni livetilanteessa siihen, että tulee uudestaan ihan niin paha mieli. En myöskään halua levittää sitä.”

Kajaste erottaa vakavan ja totisen musiikin toisistaan. Hän pitää sekä omassa että kuuntelemassaan musiikissa siitä, että vaikka kappale olisi kuinka vakava ja vilpitön, annetaan tilaa myös huumorille.

”Selviytymiskeino on aina huumori. Se laittaa eskaloitumiselle stopin ja asiat alkavat vaikuttaa vähän huvittavilta. Se on loppujen lopuksi asioiden todellinen tila.”

Masentavan musiikin dj-kaksikko on pyrkinyt soittamaan vain aidosti lannistavia ja itse fiilistelemiään kappaleita, mutta on levylautaselle eksynyt huvittavan surullistakin musiikkia. Yhtenä iltana Suoniota tuurannut tiskijukka soitti kolme kappaletta Arttu Wiskaria putkeen. Tuntemattoman potilaan jälkeen tuli jo palautetta tiskin takaa.

”Baarimikko tuli kysymään, haluammeko tosissamme, että baari tyhjenee”.

 

MASENTAVAN MUSIIKIN DJ-ILTA

Idea syntyi, kun kaksikko kyllästyi kuuntelemaan menevää musiikkia ennen baariin lähtöä ja alkoi pitää masentavan musiikin etkoja.

Kaksikko soittaa lannistavaa musiikkia yli genrerajojen. Masentavaan reggaeeseen kaksikko ei vielä ole törmännyt.

Järjestetään kymmenettä kertaa Ravintola 931:ssä lauantaina 11. marraskuuta.

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"