Kulttuuri
17.4.2018

Huomenna hän ei tullut – Minkä vuoksi mielivaltaiset rajoitukset sallitaan yhä näytelmiin?

Turussa kiellettiin Beckettin klassikkonäytelmän esittäminen, sillä näyttelijät olivat naisia. Tekijällä on oikeus keksiä rajoituksia teokseensa, mutta meneekö taide tasa-arvon edelle?

 

PETRA VIITANEN, teksti ja kuva

 

IKÄÄN KUIN naistenpäivän kunniaksi Turun ylioppilasteatteri kertoi peruvansa Huomenna hän tulee -näytelmän esitykset.

Syyksi kerrottiin, että näytelmän esitysoikeuksia valvova Näytelmäkulma on kieltänyt ylioppilasteatteria esittämästä näytelmää naisnäyttelijöillä.
Kieltoa perusteltiin sillä, että näytelmän kirjoittaneen Samuel Beckettin perikunta on määrännyt, että teoksessa ei saa olla naisnäyttelijöitä.

“Kyseessä on Beckettin eläessään ilmaisema yksiselitteinen tahto”, kertoo Näytelmäkulman toimitusjohtaja Hanna Jääskinen. Jääskinen vastaa kysymyksiin sähköpostitse. Hän sanoo olevansa kiireinen ja haluaa miettiä vastauksiaan.

 

TEKIJÄNOIKEUSLAKI POHJAUTUU taiteilijan perus- ja ihmisoikeuksiin.

Jääskinen sanoo, että naisnäyttelijöiden käyttö olisi loukannut Beckettin tekijänoikeuteen sisältyvää respektioikeutta, eli kieltoa esittää teos sen henkeä loukkaavalla tavalla. Beckett oli eläessään kieltänyt naisnäyttelijöiden käytön kyseisessä näytelmässä. Respektioikeus sisältyy tekijänoikeuslain moraalisiin oikeuksiin. Lisäksi lakiin kuuluu taloudellinen oikeus.

“Jos perikunta haluaa vain rahaa, niin se on aika suvaitsevainen moraalisten oikeuksien suhteen”, Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen dosentti Riitta Pohjola-Skarp sanoo.

Pohjola-Skarpin mukaan tekijänoikeuksien suojaamisesta on tullut yksi nykypäivän huolenaiheista. Internetissä materiaali leviää laittomasti, ja tekijät menettävät heille kuuluvia tekijänoikeuskorvauksia.

Turun ylioppilasteatterin tapauksessa nousi esille kysymys tasa-arvosta. Näytelmäkulman Jääskisen mukaan näytelmäkirjailijalla on oikeus päättää teoksensa esitysehdoista, eikä hänen tarvitse niitä perustella.

 

TAMPEREEN YLIOPISTON teatterin ja draaman tutkimuksen professori Hanna Suutela pohtii, että Beckettin kielto liittyy vahvasti hänen aikakautenaan heränneeseen ajatukseen siitä, että sisältö ja muoto ovat sama asia. Jos muotoon liittyvä asia muuttuu, vaikuttaa muutos myös sisältöön.

“Ero on siinä, muuttuvatko roolihahmot naisiksi vai esittävätkö naiset roolihahmoja”, Suutela sanoo.

Kulttuuri on muuttunut paljon vuodesta 1949, jolloin Huomenna hän tulee julkaistiin. Sen lisäksi, että näytelmän ja teatterin suhde on muuttunut, on muuttunut myös käsitys sukupuolen monipuolisuudesta, Suutela huomauttaa.

 

TEKIJÄNOIKEUSLAKI SUOJAA kirjailijan teoksia 70 vuoden ajan hänen kuolemansa jälkeen.

Sen jälkeen teos on tekijänoikeudellisesti vapaa, ja sitä on mahdollista sovittaa ja tulkita vapaasti. Jokainen kirjailija ja perikunta voi joustaa rajoituksissa omien valintojensa mukaan. Tekijänoikeuslainsäädännön muuttaminen tasa-arvoisemmaksi olisi kuitenkin pitkä prosessi.

Jääskinen uskoo, että näytelmäkirjailijalta ei viedä hänen oikeuksiaan kieltää esimerkiksi sukupuoleen tai ihonväriin liittyviä rajoituksia niin kauan, kun taiteilijoiden luovaa työtä kunnioitetaan. Kirjailijan on esimerkiksi mahdollista kieltää blackfacing.

“Lainsäädäntö on monipiippuinen juttu. Sitä voi tarkastella näytelmäkirjailijan kannalta, jota lainsäädäntö turvaa tai teatterintekijän kannalta, joka haluaa vapaammat kädet. Monista tekijöistä olisi varmasti hienoa, jos he saisivat vapaammin muokata teoksia”, Pohjola-Skarp sanoo.

 

MYÖS HE OVAT ”TARKKOJA”

Bertol Brecht ei oikeuksistaan välittänyt, mutta hänen perikuntansa vaalii alkuperäisteosten seuraamista.

Kuka pelkää Virginia Woolfia? -näytelmän kirjailija Edward Albee on halunnut, että näytelmässä on vain vaaleaihoisia näyttelijöitä. Poikkeuksia on tosin tehty, Albeen luvalla.

Mika Waltarin perikunta on suhtautunut tiukasti Palmun näytelmäversioihin. Kantaesityksiä komisarion seikkailuista on nähty vasta viime vuosina.

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"
  • Mainos