Älykynä soittaa piirrettyä pianoa

Jos väitän piirtäväni kuulakärkikynällä paperille pianon ja soittavani sitä, minua on täysi syy pitää kajahtaneena. Mutta totta se on: Livescribe Echo -älykynä on laite, jolla pystyy tekemään hämmästyttävältä kuulostavia asioita.

Älykynä tallentaa kirjoituksen, äänittää puheen ja yhdistää ne videoksi. Siinä on tavallisen kuulakärjen vieressä pieni kamera, joka tallentaa kynän liikkeet. Lisäksi laitteessa on mikrofoni, kaiutin, kahdeksan gigaa muistia ja melkoinen määrä valmiita sovelluksia.

Muistiinpanoja tehdessä kynä tallentaa raapustukset digitaalisessa muodossa ja synkronoi niihin äänen. Toisin sanoen laite kytkee esimerkiksi luentomuistiinpanot ja luennoitsijan kirjoitushetkellä selittämät asiat yhteen eräänlaiseksi äänen ja kynän liikkeet sisältäväksi videoksi, pencastiksi.

Kun kynän liittää usb-johdolla tietokoneeseen, pencastin voi katsella. Kirjoitusta ilmestyy näytölle puheen tahtiin hieman kuin karaokevideossa. Ominaisuus on kätevä, kun toimittaja purkaa muistiinpanojaan, tai opiskelijaa kertaa luennolla kuultua tenttiä varten.

Eikä siinä vielä kaikki.

Kun näpäyttää tiettyä kohtaa kirjoitetusta tekstistä, älykynä osaa soittaa kirjoitushetkellä nauhoitetun kohdan ääniraidasta. Vastaavalla periaatteella toimii myös pianon pimputtaminen. Älykynä tunnistaa piirretyt koskettimet ja paperipiano soi, kun koskettimia painaa kynällä. Mitään oikeaa hyötyä pianosta ei ole, mutta kavereiden leuat loksahtavat auki.

"Ei hitto! Sci-fiä!"

Typerää Livescribe Echossa on se, että tavallinen paperi ei kelpaa. Kynä ymmärtää ainoastaan muistiinpanot, jotka on tehty mukana tulleelle erikoispaperille. Siihen on painettu mikroskooppisia pisteitä, joiden avulla älykynä hahmottaa reittinsä. Onneksi älypaperia voi valmistaa myös itse värilaserilla tulostamalla.

Laitteen mukana tulevan lehtiön alareunaan on painettu ohjainnäppäimet (esimerkiksi record ja pause), joilla älykynän ominaisuuksia käytetään. Paperilehtiö on kuin kosketusnäyttö.

Älykynällä voi myös laskea. Lehtiön ensimmäiselle sivulle on painettu täysimittainen laskin funktionäppäimineen. Tulokset näkee kynän kyljessä olevalta pieneltä näytöltä.

Koska sosiaalinen media ulottaa nykyään lonkeronsa kaikkialle, älykynällä tehtyjä merkintöjä voi jakaa netissä vaikka koko maailmalle. Kynän yksityisasetuksista säädetään, ovatko Livescriben yhteisöpalveluun siirretyt muistiinpanot julkisia, yksityisiä vai näkyvätkö ne vain tietylle joukolle.

Ominaisuus mahdollistaa luentoyhteistyön kaveriporukan kesken: yksi käy istumassa pulpetissa, muut katselevat ja kuuntelevat muistiinpanot verkosta. Kätevää!

Kynään voi myös ladata lisää sovelluksia samaan tapaan kuin älypuhelimiin. Hyödyllisimmästä päästä lienevät käsialan tunnistukseen ja kääntämiseen liittyvät apuohjelmat.

Jos kirjoittaa siistejä kirjaimia, muistiinpanot voi muuntaa erillisellä ohjelmalla tekstitiedostoksi. Periaatteessa olisin voinut kirjoittaa tämänkin jutun kynällä paperille, mutta tunnustan: näppäimistö vei voiton.

Kädessä Livescribe Echo on melko passeli pötkylä. Kirjoittaminen sujuu mukavasti, vaikka laite on hieman tavallista kuulakärkikynää paksumpi.

Seppo Honkanen

Livescribe Echo
Hinta n. 200 euroa
www.livescribe.com

Älyä myös paperilehtiin

Minulla on ajatus. Paperilehti voisi saada uuden ulottuvuuden, jos sitä luettaisiin tietokoneeseen (puhelimeen tai taulutietokoneeseen!) langattomasti kytketyn älykynän kanssa.

Miettikääpä: kun lukija klikkaisi kynällä paperilehden juttua Muammar Gaddafista, synkronoidun laitteen näytölle avautuisi päivitetty uutinen, faktaboksi tai tuore video Libyan tilanteesta. Jos erillistä näyttöä ei olisi, kynä voisi antaa lisätietoa aiheesta omassa pikkunäytössään. Sen kaiuttimesta voisi kuulua tilanneraportti podcastina, tai vaikkapa levyarviota osoitettaessa musiikkia. Paperilehteen painetut linkit voisi tietysti avata kynän avulla.

Älykynän ja paperilehden yhdistelmä tarjoaisi valtavan määrän mahdollisuuksia, koska se muuttaisi paperilehden interaktiiviseksi mediaksi. Paperi ei olisi enää pelkkää paperia. Loppuun asti hiottu sovellus saattaisi peräti nostaa paperilehden mediajonon hänniltä takaisin kehityksen kärkeen.