Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Pokeri on kylmähermoisten peli

Onni tulee ja menee. Pokerissa ratkaisee kärsivällisyys.

"Monet opiskelijat tienaavat nyt nettipokerista enemmän kuukaudessa kuin he tulevat valmistumisensa jälkeen työelämässä ansaitsemaan", kertoo pokeriharrastaja Ilkka Heikkilä.

Muutamien tuhansien eurojen kuukausiansiot ovat hänen mukaansa tavallisia. Opiskelijalle pokeri on houkutteleva lisätulonlähde, koska se ei vaadi täysipäiväistä sitoutumista ja nettipeleihin voi osallistua helposti, mistä tahansa ja milloin tahansa.

"Omaan elämääni pokeri on tuonut vapautta. Opiskelujen loppupuolella pystyin rahoittamaan sillä myös matkustelut", Heikkilä kertoo.

Hän innostui itse pokerista opiskeluaikanaan. Kun pelit alkoivat sujua, kauppatieteiden opinnot jäivät vähemmälle huomiolle, kunnes tutkinnonuudistus ajoi suorittamaan tutkinnon loppuun.

"Kun pelasin enemmän, käytin pelaamiseen normaalin työviikon verran eli noin 40 tuntia viikossa", Heikkilä arvioi.

"Nykyään pelaan kymmenisen tuntia viikossa. Sen lisäksi pelaan kymmenestä kahteenkymmeneen live-turnausta vuodessa. Pokeri on minulle tuottava harrastus."

Heikkilä on raivannut turnauksissa tiensä rahasijoille useasti, mutta miestä on mahdotonta saada hehkuttamaan yksittäisiä voittojaan.

"Voittaminen on aina hienoa, mutta pokerissa yksittäiset turnaukset tai potit eivät hirveästi hetkauta. Kuukauden tai vuoden saldo on se, mikä merkitsee", Heikkilä alleviivaa.

Lyhyellä aikavälillä voittaminen riippuu ennen kaikkea onnesta, mutta pitkässä juoksussa tilastovaihtelu tasoittuu. Voitolle jäävät pelaajat, jotka tekevät jatkuvasti hyviä ratkaisuja.

"Omien hermojen hallinta on tärkeimpiä pelivälineitä. Pokerissa menestyy itsekurin ja loogisen päättelykyvyn avulla. Pitää olla aikaa oman pelin kehittämiseen", Heikkilä pohtii pokerissa menestymisen edellytyksiä.

Pokerinpelaajalle raha on erilaista kuin niille, jotka eivät ole pokerista koskaan kuulleetkaan.

"Korkeilla panoksilla kukaan ei pystyisi pelaamaan täysissä järjissään, jos rahaan suhtautuisi samalla tavalla."

Kun voitot ja tappiot voivat olla tuhansia tai kymmeniä tuhansia, pelipöydässä ei voi murehtia sitä, mitä kaikkea juuri hävityillä rahoilla olisi voinut hankkia.

"Tiedän, että monilla pokerin pelaajilla rahan taju on hävinnyt myös pöytien ulkopuolella", Heikkilä myöntää

Pokerin kokeilemisesta kiinnostuneille hänellä on ohjeet valmiina:

"Älä koskaan pelaa rahalla, jota sinulla ei ole varaa hävitä. Opiskele peliä ennen kuin alat pelata rahapanoksilla. Netistä löytyy niin pieniä muutamien senttien pelejä, ettei se ole liikaa kenenkään lompakolle. Pitää aloittaa alhaalta ja kiivetä rauhassa ylöspäin."

Heikkilä muistuttaa, ettei aloittelijan pidä olettaa liian nopeasti olevansa voittava pelaaja, vaikka pelit lähtisivätkin sujumaan hyvin.


Pokerin suosion kasvaessa myös valtamediat ovat antaneet palstatilaa pokerinpelaajista kertoville jutuille. Niistä välittyy kuitenkin Heikkilän mukaan usein vääränlainen kuva pelistä.

"Iltapäivälehtien mukaan miljoonia liikkuu minuutissa ja pokerissa rikastuminen onnistuu keneltä tahansa", hän harmittelee.

"Se on kyllä totta, että lähes kenestä tahansa voi kehittyä voittava pelaaja, mutta se vaatii enemmän työtä kuin annetaan ymmärtää. Suurin pokeriin liittyvä harhaluulo on se, että se on helppoa rahaa."


Tukipalveluja peliongelmaisille tarjoavan Peluurin kehittämispäällikkö Mari Pajula muistuttaa, että nettipokeri on peli, joka voi viedä mennessään.

"Pokeri on helposti addiktoiva peli ja netti on ongelmia kärjistävä ympäristö. Ongelmapelaaminen netissä paljastuu usein vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on jo karannut käsistä", Pajula kertoo.

Apua hakevat nettipelaajat ovat monesti ottaneet velkaa tappioita paikatakseen ja hävinneet myös velkarahat. Monet ovat yliarvioineet omat kykynsä ja unelmoineet pokeriammattilaisen elämästä.

Suurin Peluurin kohtaama peliongelmaisten ryhmä on nuoret miehet. Tuloihinsa nähden kaikista eniten rahaa pelaamiseen käyttävät opiskelijat.

Pajulakin myöntää, että suurimmalle osalle pelaaminen on harmitonta viihdettä.

"Kannattaa tiedostaa riskit ja seurata omaa pelaamistaan. Muu elämä alkaa ennen pitkää kärsiä, jos pokeriin kuuluu liikaa rahaa tai aikaa", hän neuvoo.



Oskari Rantala


Näitä pelaamalla häviät vähiten

Perinteisiä rahapelejä — kuten Lottoa tai peliautomaatteja — pelaamalla rahan voittaminen on tilastollisesti epätodennäköistä, eli rahan sijoittaminen niihin ansiomielessä ei kannata.

Palautusprosentti merkitsee pelatun rahan tilastollista osuutta, joka palautuu voittoina takaisin pelaajille. Loput jäävät pelinjärjestäjän voitoksi.

Esimerkiksi Lotossa palautusprosentti on vaivaiset 39,1. Jättipotit ovat kuitenkin niin suuria, että sen tavoittelu pienellä panoksella on houkuttelevaa.

Raha-automaattiyhdistyksen peliautomaateissa palautusprosentti on keskimäärin 89, mutta sitä voi nostaa oikealla pelityylillä. Kun esimerkiksi klassista Mansikka-peliautomaatia pelatessa lukitsee aina kaksi samaa kuviota, palautusprosentti nousee lukemiin 92,6. RAY:n automateista suurin palautusprosentti on Täyspotin tarjoama 93.

Netissä toimivien kasinojen palautusprosentit lähestyvät kovan kilpailun takia usein sataa, mutta niissä pelinjärjestäjän voitto ei ohjaudu kansanterveyden edistämiseksi, kuten RAY:n ja Veikkauksen peleissä.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (2)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. mikael (09.04.10, kello 18:44)

    "niissä pelinjärjestäjän voitto ei ohjaudu kansanterveyden edistämiseksi, kuten RAY:n ja Veikkauksen peleissä."

    RAY:n peleissä voitto ohjautuu Matti Vanhasen vaalikamppanjan tukemiseen.

  2. Oskari (11.04.10, kello 18:19)

    Jotkut RAY:n tukemat järjestöt tukivat vaalikampanjoita kyllä joillakin tuhansilla tai kymmenillä tuhansilla euroilla, mutta muistetaan nyt toiminnan kokoluokka kuitenkin.

    Viime vuonna RAY maksoi avustamilleen järjestöille kaikkiaan 375 miljoonaa, ja suurin osa järjestöistä käytti rahat siihen, mihin oli tarkoituskin.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto