Tummien vesien tulkit

Kun neljä itäsuomalaista pitkätukkaa tarttuu soittimiin, uskoisi lopputuloksen kuulostavan joltain mokomalta kotiteollisuudelta. Hiljattain tamperelaistunut Day Eleven kuitenkin yllättää. Bändin musiikkia voisi kuvailla Queens of the Stone Agen ja Alice in Chainsin äpärälapseksi, jonka lastenhoitaja kuuntelee Mötley Crüeta.

"Olemme ehkä suuruudenhulluja ja idealistisia, mutta haluamme tuoda oikeasti aitoa ja yllätyksellistä tavaraa yleisölle", korostavat bändin basisti Kimmo Kärkkäinen ja laulaja-kitaristi Janne Pajari.

Omaehtoisuus ja määrätietoisuus kuuluu paitsi musiikissa, myös poikien asenteessa: omat rajat tiedostetaan, mutta rima on asetettu korkealle.

"Tarkoitus on edetä sekä Suomessa että ulkomailla samaan tahtiin. Kontakteja on luotu, ja nyt katsotaan tilannetta rauhassa. Mistään sattumanvaraisesta sohimisesta tässä ei ole kysymys", Janne toteaa.

"Samalla on tarkoitus yrittää pysyä inspiroituneena - nälän on säilyttävä, tuli sitten menestystä tai ei", Kimmo lisää.

Synnytys-
tuskia

Vuoden kestäneen raadannan päätteeksi Day Elevenin debyyttialbumin Almost Over Everythingin on määrä nähdä toukokuussa päivänvalo.

Bändin jäsenet ovat alun perin kotoisin Lappeenrannasta ja Savonlinnasta. Tampereesta muodostui luonteva tukikohta opiskeluiden ja parempien kontaktien vuoksi. Bändi solmikin levytyssopimuksen viime kesänä tamperelaisen levy-yhtiön kanssa. Levy on kuitenkin tehty miltei täysin omin voimin.

"Halusimme pitää langat omissa käsissämme. Ulkopuolinen tuottaja tulee toki kysymykseen, jos jostain joskus löytyy joku, joka on valmis panostamaan levyn tekoon yhtä paljon kuin me", Kimmo perustelee bändin toimintatapaa.

Levyn tunnelma on painostavan melankolinen, muttei lohduton. Jannen kynäilemät sanoitukset käsittelevät omia tuntemuksia, puhuupa hän jopa eräänlaisesta henkilökohtaisesta kehitystarinasta.

"Kirjoittamisen myötä levyn teksteistä muodostui omakohtainen kokonaisuus. Levyltä löytyy paljon erilaisia fiiliksiä synkkien tunnelmien ja sisäisen harmonian väliltä. Toisaalta krapulapeikko väijyy kumminkin aina taka-alalla..."

Erityistä sanomaa Day Elevenillä ei ole, ellei sellaiseksi lasketa vilpitöntä luomisen intoa.

Tämä kuuluu bändin musiikissakin. Kaikkia levyn biisejä ei ole todellakaan tehty perinteisen single-kaavan mukaan, vaan mukana on kokeellisempaa tavaraa ja akustisiakin viisuja. Genrerajoista ei välitetä, mutta Almost Over Everything ei silti ole linjaton kokonaisuus. Tummasävyistä rockiahan tämä on.

Day Elevenin tarkoituksena on saada musiikki yleisön tietoisuuteen aktiivisen kiertämisen avulla. Mutta vaikka bändi on jo ehtinyt keikkailla paljon ja viettää studiossakin pitkiä aikoja, ei mitään erityisiä spinaltapismeja ole vielä tullut vastaan. Negative-tyylisiltä hotellin remontoimisiltakin on vältytty. Pientä kukkoilua on kuitenkin jo havaittavissa:

"Taannoisella Seinäjoen keikalla Janne jätti huoltoasemalla vessamaksut maksamatta," Kimmo myhäilee.

Rock.

Day Eleven keikalla Tampereen Klubilla 30. huhtikuuta.

Antti Suonio