Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Osta ruokaa, älä ohjelmia

PC:n omistajalle kaupataan erilaisia ohjelmistoja virusturvasta tekstinkäsittelyyn. Nuudelibudjetin tärväämistä ohjelmiin kannattaa harkita kahteen kertaan, sillä kekseliäälle käyttäjälle kaikki on koneen hankinnan jälkeen ilmaista – aivan laillisesti.

Internet pullistelee ilmaisia tietokoneohjelmia. Kaupallisetkin ohjelmistot voivat olla käyttäjälle täysin maksuttomia, jos kassavirrat muodostuvat mainoksista tai monipuolisemman version myynnistä. Osa ohjelmista on puolestaan avoimen lähdekoodin projekteja, joiden kehittämisen lähtökohta on ilmainen ja vapaa käyttö.

Nykyisenä mokkuloiden ja langattomien verkkojen aikakautena paras vaihtoehto saattaa olla selainikkunassa toimivat verkko-ohjelma, jota ei tarvitse lainkaan asentaa omalle tietokoneelle.


Asiakirjat

Kun lukuvuosi syksyllä alkaa, käynnistyvät myös mainoskampanjat toimisto-ohjelmistoista, joita ilman opiskelija ei kerta kaikkiaan pärjää. Tekstinkäsittelystä, taulukkolaskennasta ja luentodioista ei kuitenkaan tarvitse maksaa penniäkään.

Ilmaisia toimisto-ohjelmistoja on useita erilaisia, joista turvallisin valinta lienee Open Office. Sen helppokäyttöiset ohjelmat lukevat ja tallentavat myös Microsoft Office -asiakirjoja. Ohjelmiston suurin riesa on se, että Microsoft-käyttäjille lähetettävät tiedostot on muistettava tallentaa sopivassa muodossa.

Mikäli nettiyhteys on aina asiakirjoja luodessa auki ja tiedostoja täytyy siirrellä koneelta toiselle, voi nettiselaimessa toimiva tekstinkäsittely olla muistitikkurumbaa kätevämpää. Google Docsissa asiakirjat ovat todennäköisesti muistitikkua ja kovalevyäkin varmemmassa tallessa.

Taitto-ohjelmaa kaipaavat saavat luomuksensa järjestykseen ohjelmalla nimeltä Scribus. Toimiva käsikirjoitusohjelma on Celtx.


Kuvat

Ilmaisista kuvankäsittelyohjelmista monikäyttöisin on Gimp. Perussäätöjen lisäksi sillä pystyy tekemään monimutkaisempiakin kuvamanipulaatioita tasojen, kanavien ja maskien avulla. Vektorigrafiikan luomiseen tehokkain ilmaisohjelma on Inkscape.

Molemmat ovat kuitenkin järeitä työkaluja. Useimmille ihmisille riittää valokuvien rajaaminen, terävöittäminen ja värisäätö, joita varten on yksinkertaisempia ohjelmia.

Picasa hoitaa helposti simppeleimmät valokuvasäädöt. Samat temput tekee myös kokonaan selaimessa toimiva Picnik, jolla voi editoida myös Facebookiin tai Flickriin ladattuja kuvia.

Selaimessa toimivista piirto-ohjelmista tutustumisen arvoinen on ainakin suomalainen Sumo Paint.


Ääni & video

Musiikinkuunteluun ja videoiden katsomiseen tarvittavat ohjelmat tulevat jokaisen käyttöjärjestelmän mukana, joten niitä harvempi tulee koskaan ostaneeksi. Hyviä vaihtoehtoja on paljon, joten valinta on enemmänkin makuasia.

Äänentoisto ja cd:n muuntaminen mp3-kappaleiksi onnistuvat vaivattomasti esimerkiksi MediaMonkeyllä ja iTunesilla. Ohjelmien ärsyttävä puoli on se, että ensimmäinen yrittää kaupata ohjelman gold-versiota ja jälkimmäinen Applen nettikaupan tuotteita. Videotiedostojen katselu käy mukavimmin VLC:llä.

Netin kautta musiikkia - tosin mainoksilla ryyditettynä - voi kuunnella ilmaiseksi Spotifylla, mutta käyttäjätunnuksen saaminen edellyttää kutsua. Helpot ohjeet käytännön kiertämiseen tosin löytyvät verkosta.

Äänitiedostojen editointi onnistuu Audacityllä. Videoiden editointiin hyviä ilmaisohjelmia sen sijaan on vaikeampi löytää. Windows Movie Makerin lisäksi helppokäyttöisin ja luotettavin lienee Avidemux.


Apuohjelmat

Tietokoneen käyttäjän lompakkoa verottaa yleensä eniten virusturva. Kaupallisten tietoturvaohjelmistojen käyttömaksut lähestyvät sataa euroa vuodessa. Ilmaista apua viruksia vastaan on kyllä tarjolla, mutta se on edelleen ainoa alue, jolla ilmaisohjelmat eivät ole kirineet läheskään kaupallisten tasolle.

Ilmaisten tietoturvaohjelmien vertailuissa parhaaksi on useaan otteeseen nostettu Avast!. Peruskäyttäjälle se tarjoaa kyllä riittävästi turvaa, mutta myös hidastaa konetta maksullista virusturvaa enemmän. Konettaan voi suojella haittaohjelmilta myös siirtymällä käyttämään Firefox-selainta.

Viruksiin ja Windowsin muihin sudenkuoppiin kyllästyneet voivat laittaa vaihtoon koko käyttöjärjestelmän. Linux on turvallisempi, ei yleensä maksa mitään, eikä sen käyttö ole Windowsia monimutkaisempaa. Päänvaivaa voivat aiheuttaa lähinnä asentaminen ja uusiin ohjelmiin totuttelu. Vaivattomin Linux-järjestelmä on Ubuntu.


Kommunikaatio

Usein väitetään, että internet on lisännyt ihmisten välistä kommunikaatiota enemmän kuin mikään muu keksintö. Facebook- ja Twitter-innostus tuntuvat välillä johtaneen vain verkkohälyn lisääntymiseen, mutta ainakin kommunikaatiovälineet ovat lisääntyneet.

Sähköpostiohjelma Thunderbird ja bloginlukija Bloglines ovat hyviä työkaluja informaatiotulvan hallintaan. Gmail-sähköpostikin on tekstihaun ja viestiketjujen ansiosta paljon yliopiston sähköpostia käytettävämpi.

Internetissä kulkevat nopeasti myös ääni ja kuva. Skypellä voi soittaa tietokoneiden välillä ilmaiseksi sekä video- että perinteisiä puheluita. Puhelimiinkin soittaminen onnistuu maksua vastaan, ja varsinkin kansainvälinen puheaika on yliluonnollisen halpaa.


Viihde

Ilmaisia pelejä löytyy netin syövereistä tuhansia, ja parhaiten niihin pääsee käsiksi sopivalla google-haulla (vaikkapa "online games" tai "freeware games"). Online-pelit ovat selaimessa pelattavaa pikkukivaa. Freeware-pelit ovat sen sijaan yleensä vanhempaa tavaraa, joka on muuttunut vapaasti ladattavaksi, kun kaupallinen potentiaali on kaluttu loppuun.

Valinnanvaraa riittää imperiumin rakentamisesta Travianissa jalankulkijoiden niittaamiseen ensimmäisessä Grand Theft Autossa. Kiitettävät listaukset parhaista selain- ja freeware-peleistä löytyvät muun muassa tietosanakirja Wikipediasta.

Virtuaaliset kohtauspaikat kuten Second Life ja teinimmän käyttäjäkunnan Habbo Hotel ovat roolipelin ja sosiaalisen tilan yhdistelmiä. Niiden käyttäminen on maksutonta, mutta rahaa vastaan saa käyttöön enemmän herkkuja, kuten tontteja ja huonekaluja.


Vertaisverkot

Internetissä kaikki ei ole pelkästään helpompaa ja halvempaa. Jos lain väärälle puolelle astuminen ei ole ongelma, ilmaista on aivan kaikki. Nykyään suurin osa nettipiratismista tapahtuu vertaisverkoissa. On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei tekniikan käyttö sinällään ole rikollista tai rangaistavaa. Vertaisverkkoja voi käyttää myös laillisiin tarkoituksiin.

Mitä tunnetumpi ohjelma on, sitä varmemmin siihen pääsee käsiksi vertaisverkoissa. Niiden toimintaperiaate on pähkinänkuoressa se, että lataaja lähettää lataamaansa materiaalia samanaikaisesti muille lataajille.

Vertaisverkkojen käyttämiseen tarvitaan tiedostonjaosta huolehtiva torrent-ohjelma, esimerkiksi Vuze tai Deluge. Kun se on asennettu ja verkkoasetukset rukattu kuntoon, kiinnostavia torrentteja voi haeskella niitä indeksoivilta sivuilta, kuten Pirate Baystä, ISOhuntista tai Mininovasta.

Tarjolla on miljoonia ohjelmia, elokuvia, levyjä ja muuta materiaalia - sekä laillisia että laittomia. Mikäli lataamasi materiaali on tekijänoikeuden suojaamaa, syyllistyt rikokseen.


Mistä niitä sitten saa?

Kaikki tällä aukeamalla mainitut ohjelmat ja ohjeet niiden käyttöön löytyvät helpoimmin googlaamalla.

Ilmaisohjelmien hakemistoja:
- tucows.com
- freewarefiles.com
- sourceforge.net

Suomenkielistä keskustelua:
- afterdawn.com -foorumi
- tietotekniikkalehtien nettisivut


Oskari Rantala, teksti
Tero Koskela, grafiikka

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto