Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Joulupukki matkaan ei käy

Mikä yhdistää kangasalalaista jehovantodistajaa, intialaissyntyistä lääketieteen jatko-opiskelijaa ja Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajaa?

Eräs suomalaisen yhtenäiskulttuurin viimeisistä linnakkeista on joulu. Aikana, jolloin ihmisten harrastukset, aatteet ja uskonnolliset näkemykset ovat hyvinkin kaukana toisistaan ja vuorokausi- ja viikkorytmit eriävät voimakkaasti, on joulun merkitys helppo havaita - vastaavanlaista konsensusta yhteiskunnassa eivät saa aikaan edes jääkiekon MM-kisat. Motiivit joulun vietolle voivat toki olla hyvin erilaiset: yksi juhlii Kristuksen syntymää, toinen perheen kokoontumista yhteen, kolmas päivien pitenemisen alkua ja neljäs kaikkia ylläolevia. Kuitenkin on myös olemassa sellaisiakin suomalaisia, jotka eivät vietä joulua laisinkaan. Keitä ovat nämä jouluttomat ja mitkä ovat heidän syynsä juhlan välttämiseen?


Internetin ihmemaasta löytyy toki nopealla haulla jos jonkinlaisia perusteita jouluttomuudelle. Yksi ilmoittaa, ettei vietä joulua, koska "se on sionistisikojen impotenttikuninkaan juhlintapäivä". Toinen taas kertoo joulunvietosta luopumisen syyksi sen, että hän on "jättänyt pakanakristilliset perinteet elämästä pois ja siirtynyt messiaanisen uskon lähtökohdille".

Hieman pidemmän tarkastelun jälkeen alkaa hahmottua kolme toisistaan selvästi erottuvaa ryhmää, joista jokaisella ovat omat perustelunsa jouluboikotilleen. Ensimmäinen, ehkä helpoimmin arvattava ryhmä ovat ei-kristillisten uskontojen kannattajat. Muslimeilla, juutalaisilla ja hinduilla ovat omat juhlapyhänsä, joiden rinnalle he tuskin kaipaavat joulua sen paremmin kristillisessä kuin sekulaarissakaan muodossa.


Toisen ryhmän perusteet joulusta kieltäytymiselle ovat miltei vastakohtaiset ensimmäiseen nähden. Sen nimittäin muodostavat ihmiset, jotka kokevat uskon Jeesukseen olevan ristiriidassa joulunvieton kanssa. Historiassa tämän ryhmän edustajista eniten mainetta on saanut 1600-luvun puolivälin Englannissa valtaa pitänyt, Oliver Cromwellin johtama ultraprotestanttinen puritaaniparlamentti, joka kielsi englantilaisilta joulun vieton - syynä oli se, että joulu oli puritaanien mielestä katolisen kirkon luoma pakanallisvaikutteinen bakkanaali. (Saman parlamentin kerrotaan penalisoineen myös kiroilun, sunnuntaikävelyt ja maukkaan ruoan syönnin - englantilaisen keittiön maineen huomioon ottaen viimeisessä jopa onnistuen.)

Nykyäänkin löytyy erilaisia kristillisiä ja kristillisperäisiä ryhmittymiä, jotka pitävät joulua pakanallisena juhlana - tunnetuimpana Jehovan todistajat. Heidän samaistamisensa Cromwellin hengenheimolaisiksi tosin olisi yhtä suuri virhe kuin syyttää kolmatta joulua viettämätöntä ryhmää, uskonnottomia, kansandemokratioiden jouluntukahduttamisyrityksistä.


Uskonnottomat ovat ryhmänä huomattavasti kahta edellä mainittua heterogeenisempi - kun yhdistävänä tekijänä ei ole mitään uskonnollista vakaumusta, on jokainen vapaa viettämään tai olemaan viettämättä joulua sen mukaan kuin häntä itseään huvittaa. Enemmistölle uskonnottomista syyt juhlimattomuuteen tuntuvatkin olevan muut kuin aatteelliset.

Mutta miltä tuntuu, kun kaikki ympärillä viettävät joulua ja itse ei juhlintaan osallistu? Aviisi etsi käsiinsä yhden edustajan jokaisesta edellä mainitusta ryhmästä, ja antoi heidän vastata.


Ilkka Tiensuu





"Joulu ei raamatullinen"

Kun Jehovan todistaja Tapani Saariselta kysyy syytä joulun boikotointiin, perustelut tulevat jouhevasti.

"Tärkein syy on se, että joulu ei ole raamatullinen juhla. Ei Raamatusta löydy sanaa joulu eikä siellä edes puhuta mitään Jeesuksen syntymän juhlinnasta. Sitä paitsi joulun juuret eivät ole kristilliset vaan löytyvät antiikin Rooman saturnaliasta ja voittamattoman auringon juhlasta. Näistä syistä kristitty ihminen ei suoraan sanottuna edes voi viettää joulua."

"Tämä ei tarkoita sitä, ettemmekö arvostaisi Jeesusta - haluamme vain pitää hänet erossa joulusta. Joulussa on toki paljon kauniita ajatuksia rauhasta ja sovinnosta, mutta niiden tulisi toteutua halki vuoden, ei vain yhden juhlan aikana."

Samaa periaatetta Jehovan todistajat noudattavat lahjojen jakamisessa.

"Annamme toki lahjoja toisillemme, mutta teemme sitä kautta vuoden, yllätyksinä, emmekä odota mitään vastalahjoja toisilta, niin kuin jouluna useasti on asian laita. Raamatussakin kehotetaan antamaan vapaaehtoisesti, ei pakosta."


Aikanaan Saarisen vakaumus herätti hämmennystä sukulaisissa, jotka kaipasivat koko suvun yhteistä kuusijuhlaa. Nyttemmin he ovat kuitenkin tottuneet asiaan. Työkavereissa asia sitä vastoin herättää edelleen kiinnostusta, ja Saarisen vakaumus nouseekin usein esille joulun alla.

"Aika monelle työtoverille on tullut yllätyksenä se, ettei Raamatussa puhuta mitään joulusta tai että itämaan tietäjien ei missään sanota tehneen vierailuaan Jeesuksen ollessa vielä seimessä," Saarinen kertoo.

Joulu on eräs suomalaista yhteiskuntaa tiiviimmin yhdistävistä juhlista. Tunteeko Saarinen silloin olonsa ulkopuoliseksi?

"Jossain määrin kyllä. Toisaalta on myös todella vapauttavaa, kun ei tarvitse stressata ja huolehtia lahjoista ja kaikista muista valmisteluista. Saati sitten, että ottaisi velkaa joulusta selviytyäkseen, sitäkinhän jotkut tekevät. Joten on tämä taloudellisestikin edullista. Kinkunkin saa halvemmalla joulun jälkeen alesta."

Joulun tarjoamia lomapäiviä Jehovan todistajat hyödyntävät eri tavoin. Jotkut lähtevät ulkomaille, esimerkiksi Intiaan, jossa joulusta ei tarvitse välittää. Toiset taas tapaavat ystäviään ja sukulaisiaan, vaikkeivät toki joulun merkeissä. Mutta kuinka hyvin joulun vältteleminen onnistuu Suomeen jäävälle, kun joulupukkeja löytyy joka nurkasta ja kaupat kaikuvat joululauluista?

"Ei jouluhumusta toki kokonaan pysty irrottautumaan, kyllä kaiken maailman tonttulakit soivat päässä vielä senkin jälkeen, kun on poistunut kaupasta Hämeenkadulle. Mutta ei se meitä saa joulua viettämään," naurahtaa Tapani Saarinen.



"Viime joulun töissä"

Jehovan todistajat eivät vietä joulua, koska pitävät sitä pakanallisena juhlana. Tampereen yliopiston lääketieteen jatko-opiskelijalla Yashavanthi Niranjanilla syy on täsmälleen päinvastainen.

"En vietä joulua, koska se on kristillinen juhla. Pidän kyllä Jeesusta jumalana, sillä minulle kaikki jumalat ovat yhtä. Hinduna minulla on kuitenkin omat uskonnolliset juhlani, vaikken kaikkia niistä täällä kovin hyvin pystykään viettämään. En silti näe mitään syytä joulun viettämiseen. Eihän se ole muutenkaan tapana Intiassa," Yashavanthi eli Yashu toteaa.

Yksi poikkeus sääntöön kuitenkin löytyy:

"Minulla on jouluvaloja ikkunassa, ja joulukuusikin. En kuitenkaan hanki niitä joulun vuoksi, vaan siksi, että pidän valosta. Tähän aikaan vuodesta se on tarpeen," Yashu nauraa.


Yashu saapui Tampereelle kaksi vuotta sitten, juuri joulun alla. Intiassa hän oli osallistunut joulunviettoon erään kristityn ystävänsä luona, mutta suomalainen joulunvietto oli jotakin aivan toista mittakaavaa.

"Olin ollut töissä vasta pari viikkoa ja vasta alkanut tottua kaikkeen siihen, mikä täällä on erilaista Intiaan verrattuna. Sitten tuli joulu, ihmiset lähtivät lomille töistä, ja tunsin oloni todella yksinäiseksi, kun minulla ei ollut mitään tekemistä moneen päivään. Täällä ihmiset menivät käymään sukulaisten luona, mutta minulla oli vähän turhan pitkä matka Intiaan. Loppujen lopuksi kävin sitten Särkänniemessä. Viime joulun tein puolestani töitä käyden kyllä kylässä täkäläisten ystävieni luona. Kunnon loman pidin vasta tammikuussa."


Joulun yksinäisyydestä huolimatta Yashu pitää joulunajasta.

"Joulun alla on ollut todella mukavaa käydä erilaisissa joulutoreilla, kalamarkkinoilla ja muilla sellaisilla. Olen kyllä vegetaristi enkä muutenkaan syö jouluruokaa, mutta minusta kaikenlaisissa myyjäisissä on mukavaa liikkua. Samalla opin lisää suomalaisesta kulttuurista."

Kulttuuriin tutustumista Yashu aikoo jatkaa myös tänä jouluna.
"Mieheni asuu Turussa, joten ajattelin tänä vuonna pitää lomaa joulun ajan ja matkustaa sinne. Ehkä käyn katsomassa, millainen Turun joulurauhan julistus on," Yashu pohtii.





"Pahinta ovat rituaalit"

Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajan, helsinkiläisen Jussi K. Niemelän syyt joulun viettämättömyyteen eivät ole aatteelliset.

"En vain ole mikään juhlaihminen. En vietä myöskään juhannusta, uuttavuotta tai pääsiäistä. Joku epämuodollisempi syntymäpäiväntapainen juhla vielä menee, mutta kaikenlaiset rituaalijuhlat ahdistavat. Joulu on niistä kaikkein pahin pituutensa takia ja siksi, että siihen liittyy niin paljon kaikenlaista pakkosuorittamista."

Joulussa eivät siis ahdista vain kristilliset tai muut uskonnolliset rituaalit?

"Eivät. Oikeastaan kaikkein pahinta on tämä joulunalusajan kaupallisuus. Vihaan muutenkin yli kaiken kulutusmeininkiä, ja ne kaikki kauniit tekopyhät ajatukset, joita jouluun liitetään, eivät todellakaan paranna asiaa."


Uskonnottomien piiristä löytyy monenlaista suhtautumista jouluun. Jotkut viettävät varsin normaalia suomalaista joulua, toiset puhuvat joulun sijaan talvipäivänseisauksen juhlasta ja kolmannet jättävät koko juhlan väliin. Syyt ratkaisuihin voivat olla moninaiset.

"Jos itselläni olisi perhe, niin varmaan lasten takia olisin valmis viettämään joulua, vaikka joulumielen näyttely saattaisikin nostaa ahdistuksen pintaan. Perheettömänä ja totaalisena erakkoluonteena ei kuitenkaan ole syytä joulun viettoon," pohtii Niemelä.

"Sinällään kyllä pidän sukuloinnista, mutta kun se on osa joulun pakkorutiineita, ei sitä halua siihen aikaan tehdä. Toisaalta yksin kotiin jäämisessäkin tuntuu pakon maku. Ei sitä pakkoa pääse jouluna mitenkään karkuun - joko ahdistuu rutiineista tai sitten niiden ulkopuolelle jäämisestä. Olen kuullut, että jouluna tehdään poikkeuksellisen paljon itsemurhia, enkä kyllä yhtään ihmettele sitä. Nykyään synkkyyttä lisää vielä valkeiden joulujen katoaminen."

Tulevaisuudessa Niemelä saattaa kuitenkin tehdä useammin jouluvierailuja sukulaisten luo. Syynä on reilun vuoden ikäinen veljenpoika.

"Veljenpoika on ainut ihminen, jolle annan lahjoja. Se on hänelle varsinkin muutaman vuoden päästä iso asia. Joulu on kuitenkin selkeästi lastenjuhla, ja mukavaahan lahjojen antaminen vain on. Ei sitä tiedä, vaikka joskus tulevaisuudessa päätyisin vielä pukinkin rooliin. Voisi olla ihan hauska katsoa, pitääkö pokka."

Muiden joulunvietto ei siis Niemelää haittaa, vaikkei hän siitä itse osaakaan nauttia.

"Ihan kaunistahan se tavallaan on, että jotkut jaksavat innostua. Kyllä minä voin heille hyvää joulua toivottaa," sanoo Niemelä ja toivottaa sanojensa vakuudeksi hyvät joulut kaikille juhlaa viettäville Aviisin lukijoille.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto