http://www.aviisi.fi Aviisi on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn julkaisema lehti, jossa käsitellään kaikkia mahdollisia opiskelijoita kiinnostavia aiheita uutisista kulttuuriin. Copyright Aviisi 2008 Thu, 17 Jan 2008 14:54:31 +0200 fi Tres Design Collective http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss http://www.aviisi.fi/media/kuvat/toimitus/kansi_2008_1.jpg http://www.aviisi.fi http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=e64ad8d Verkkoartikkeli Yliopistot muuttuvat hurjaa vauhtia. Vaikka monien uudistusten taustalla on kylmältä kalskahtavia sanahirviöitä kuten "kansainvälinen kilpailukyky" ja "strateginen kärkihanke", voi kehitys ainakin joiltakin osin viedä oikeasti eteenpäin. Kuulostaa ihan järkevältä, että Euroopassa yhdenmukaistetaan tutkintorakenteita, jotta opiskelijat ja tutkijat voisivat liikkua vaivattomasti. Ihan fiksua on sekin, että yliopistot saavat itse päättää entistä enemmän omista asioistaan. Tai se, että yliopistot keskittyvät niihin asioihin, joissa niillä on jo valmiiksi eniten osaamista, eivätkä yritä... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=aac77ed Verkkoartikkeli Turun Akatemian aikoihin teinit hankkivat läskiä leivän päälle kerjäämällä ja kolttosin. Sittemmin opiskelijan taloudenpidon tueksi on rakennettu monitasoinen tuki- ja kannustejärjestelmä. Sen merkittävä osa on tuettu opiskelija-asuminen, jonka seurauksena useimmat meistä eivät jää vanhempiensa nurkkiin kolmikymppiseksi asti. Toas tarjoaa tänä päivänä asunnon joka viidennelle korkeakouluopiskelijalle Tampereella, käytännössä kaikille vaihto-opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle järjestelmä saattaa näyttää byrokraattiselta ja kasvottomalta. Silti on lohduttavaa muistaa, että... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=0a429df Verkkoartikkeli Joukko Tampereen korkeakoulujen vaihto-opiskelijoita riehui marras-joulukuun vaihteessa Hervannan Mikontalossa ja Teekkarisaunalla siihen malliin, että asia vietiin poliisitutkintaan. Valtaosin vaihto-opiskelijoista koostunut usean kymmenen hengen porukka oli kokoontunut marraskuun viimeisenä päivänä bileisiin Mikontalon C-rappuun. Illan ja yön aikana muun muassa kattolevyjä, alaovia laseineen ja valaisimia oli lyöty ja revitty rikki osin myös työkaluin. Lisäksi talon ikkunoista heitettiin pihalle pyykkikone ja ostoskärryt. Tuhojen arvioidaan olevan useita tuhansia euroja. Bileitä... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=fe7a77a Verkkoartikkeli Ylioppilaskunta palkkaa alkukeväällä uuden kirjanpitäjän. Hakuprosessia varten Tamy ostaa konsulttipalveluita rekrytointiyhtiö Pro Avenue Oy:ltä. Miksi kirjanpitäjän valintaa varten tarvitaan konsulttipalveluita, Tamyn pääsihteeri Kati Rajala?"Uuden kirjanpitäjän rekrytointi on merkittävä päätös, koska nykyinen kirjanpitäjä on hoitanut tehtäviään ansiokkaasti 1960-luvulta asti. Katsoimme tarpeelliseksi vahvistaa rekrytointiosaamistamme. Millaisia palveluita on tarkoitus ostaa?"Firman psykologi osallistuu... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=1200b09 Verkkoartikkeli VR muutti joulukuun alussa käytäntöjään siten, että 50 prosentin opiskelija-alennuksen saavat enää suomalaisissa oppilaitoksissa opiskelevat opiskelijat. VR:n mukaan muutoksen syynä ovat EU:n säädökset, joiden mukaan unionin kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti kansallisuudesta huolimatta. Jos alennus koskisi myös ulkomailla opiskelevia suomalaisia, sen pitäisi koskea lisäksi kaikkia muita EU-maissa opiskelevia. Noin 4 400 ulkomailla opiskelevaa suomalaista jää muutoksen takia vaille opiskelija-alennusta Suomessa matkustaessaan. Ne, jotka ovat saaneet opiskelijakortin... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=e98a101 Verkkoartikkeli Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan koulutuksen on oltava tulevaisuudessakin maksutonta kaikilla koulutusasteilla. Tekeillä oleva yliopistolain uudistuskaan ei STT:n haastatteleman Sarkomaan mukaan anna yliopistoille oikeutta periä lukukausimaksuja. Professori, geenitutkija Leena Palotie esitti Turun Sanomien haastattelussa (12. tammikuuta), että lukukausimaksut ovat välttämättömiä yliopistojen kehityksen turvaamiseksi. Hänen mukaansa yliopistot tarvitsevat rahaa, jotta Suomi pysyisi tutkimuksen kärkimaana. Palotien mukaan lukukausimaksu... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=7dee514 Verkkoartikkeli Opiskelija saa ansaita tänä vuonna noin 30 prosenttia enemmän kuin ennen menettämättä opintotukeaan. Uudistus koskee tammikuun 2008 alusta alkaen kertynyttä tuloa. Jokaista tukikuukautta kohti olevan tulon yläraja on nyt 660 euroa, kun se vielä viime vuonna oli 505 euroa. Jokaista tuetonta kuukautta kohti saa puolestaan tienata nyt 1 970 euroa entisen 1 515 euron sijaan. Mikäli tulot ovat sallittua suuremmat, Kela perii ylimääräiset tuet takaisin 15 prosentin koron kera. Tukikuukausia voi perua etukäteen. Myös opintoraha nousee tänä vuonna. Elokuun alusta lähtien korkeakouluopiskelijat... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=f30450c Verkkoartikkeli Uudistunut Aviisi on leikattu tabloid eli hieman entistä pienempi. Lehti leikataan nykyisin painossa leikkurilla, jolloin reunoista tulee sileät ja kuvia on mahdollista painaa sivun laitaan asti. Aviisin paino siirtyi kilpailutuksen tuloksena Art-Printin Kokkolan-painoon. Aviisin koko ulkoasu on uudistunut. Ulkoasu-uudistuksen toteutti Journalisti-lehden AD Jussi Tuulensuu. Hän toimi Aviisin päätoimittajana vuosina 2000-2003. "Uudistuneen Aviisin ulkoasua voi ylioppilaslehtien joukossa luonnehtia johtavaksi", Tuulensuu... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=705a82c Verkkoartikkeli Mikä on tärkein päätös, jonka olet elämässäsi tehnyt?" veljeni kaveri kysyi muutama vuosi sitten pullonpyörityksessä. Tajusin, etten ole tehnyt mielestäni mitään kovin merkittävää päätöstä. Useimmat lupaukseni itselleni eivät edes pidä. Tänäkin vuonna lupasin tinoja valaessa tavan vuoksi laihduttavani ja urheilevani enemmän. Kysymys ei ole siitä, etten olisi saanut mitään aikaan. Kun aloin muistella elämääni, oikein mikään ei tuntunut omalta saavutukselta. Kaverit, läheiset, aatteet ja harrastukset ovat tärkeitä, mutta olen löytänyt ne sattumien kautta. Kotoa muuttaminen nuorena... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=76f4e6f Verkkoartikkeli "Mihinkähän sitä pirssinsä sitten pistäisi?" informaatiotutkimuksen opiskelija Terhi Kuisma pohtii. Kuisma on juuri kuullut, että hänen säännöllisesti käyttämänsä soraparkki Kalevantien ja Kanslerinrinteen kulmassa poistuu tammi-helmikuun vaihteessa käytöstä. Yliopisto on vuokrannut tonttia Tampereen kaupungilta vuodesta 2001 lähtien. Tiedossa on ollut, että vuokrasopimus on vain tilapäinen, kunnes kaupunki löytää tontille käyttöä. Sen takia sopimuksen irtisanomisaikakin on ollut vain kuukauden, eikä soraparkin lopettamisesta ole voitu tiedottaa aiemmin. Kaupunki... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=91e65f6 Verkkoartikkeli Valtakunnallinen pula hammaslääkäreistä näkyy myös YTHS:llä. Tampereella tarkastukseen joutuu jonottamaan 8-9 kuukautta. "Jonoa voi pitää pysyvänä, ja pahoin pelkään, että se tulee vielä kasvamaan", Tampereen YTHS:n ylihammaslääkäri Annukka Vuorinen sanoo. Kolmannen periodin ensimmäisellä viikolla kolme Kalevantien vastaanoton hammaslääkäreistä on sairauslomalla. Useita aikoja on jouduttu perumaan, vaikka muut lääkärit ovat tehneet ylitöitä. Suurin ongelma on sijaispula, joka vaivaa koko maata. Kun työntekijät sairastuvat tai pitävät talvilomiaan, korvaajia... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=9cc0303 Verkkoartikkeli Opiskelija lähestyy opettajaansa yhä useammin sähköpostitse, on sitten kyse ilmoitusluonteisesta asiasta tai jonkin asian sopimisesta. Ilmoitusasioissa sähköposti usein toimiikin mainiosti, vallankin, jos ilmoitusta ei tarvitse kuitata saaduksi. Piankos ilmoituksen lukaisee, jos sattuu olemaan koneen äärellä. Tämä sattuminen ei kuitenkaan ole opettajalehtorilla yleistä. Päivät päästään lehtori hoitelee opetustunteja pitkin kampusta. Koneelle ehtii usein vasta työpäivän päätteeksi - ja silloin saattaa olla jo myöhäistä. Sen sijaan kaikenlainen sopiminen, järjesteleminen ja neuvonpito... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=aa1d564 Verkkoartikkeli Suomen korkeakouluissa tapahtuu lähivuosina enemmän kuin koskaan aiemmin. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensi vuoden elokuussa astuu voimaan uusi yliopistolaki, jonka jälkeen yliopistoja pyöritetään aivan uudella tavalla. Kaiken takana on pohjimmiltaan raha. Yliopistot irrotetaan valtion tiliviraston asemasta, jolloin niiden taloudellinen itsenäisyys kasvaa. Valtio säilynee edelleen yliopistojen tärkeimpänä rahoittajana, mutta paine hankkia ulkopuolista rahoitusta kasvaa. Myös yliopistojen hallituksiin tulee enemmän jäseniä yliopiston ulkopuolelta, oletettavasti etenkin liike-elämästä. Rahasta... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=997a43b Verkkoartikkeli Perinteisesti miehen tulisi elättää perhe ja naisen jäädä hoitamaan kotia. Olemme vuosikymmenten päässä näin selkeistä sukupuolirooleista, mutta kapeat roolit muistuttavat olemassaolostaan yhteiskuntaluokkien ääripäissä. "Uhrikokemuksia on koulutetuilla, hyvin ansaitsevilla ja pääkaupunkiseudulla keskimääräistä enemmän", naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kartoittaneesta Usko, toivo, hakkaus -tilastotutkimuksesta selviää. Syrjäytyneille miehille ja akateemisille, johtoasemassa oleville naisille kasaantuu sukupuolesta johtuvia ongelmia. Korkeassa asemassa olevat naiset kohtaavat... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=3b702d2 Verkkoartikkeli TT: Leffan alkua on pakko kritisoida: Solar Filmsin logo on ruma ja ruutuun ilmestyi suuren maailman tyyliin teksti "Dome Karukoski -elokuva". Pieniä, mutta häiritseviä asioita. OK: En antanut niiden häiritä, koska pidin leffasta kokonaisuutena. Tarina oli vahva ja puhutteleva, vaikka se voisikin avautua paremmin, jos olisi lukenut Leena Landerin romaanin, johon elokuva perustui. TT: Tarina oli monin tavoin traaginen. Päähenkilö Juhani (Niilo Syväoja) on kokenut... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=1683059 Verkkoartikkeli Verojuristi Rebecka Martinsson (Izabella Scorupco) palaa kotiseuduilleen Kiirunaan, kun hänen vanhaa ystäväänsä syytetään murhasta. Martinsson käy umpimielisten lahkolaisten kimppuun innolla, joka tuo mieleen 1970-luvun sankarit kuten Presidentin miehet, tai Korppikotkan kolme päivää. Murhamysteerinä ja trillerinä Aurinkomyrsky on varsin jykevää tekoa. Se on osaltaan perinnetietoinen genreteos, jossa tiputellaan tasaisen kiihtyvällä vauhdilla vääriä ja oikeita vihjeitä. Toisaalta se on myös selvästi ruotsalainen nykyelokuva,... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=18f72fa Verkkoartikkeli Kaikenlaiset seksihurjastelijat ja seksuaalivähemmistöt ovat dekkareiden tykinruokaa. Kirjailijat kirjoittavat tavallista vilkkaampaa sukupuolielämää viettävien hahmojen tielle usein murhaajan, oli tämä sitten mustasukkainen ihailija tai mieleltään häiriintynyt moralisti. Vanhat asenteet hiipuvat pikkuhiljaa, mutta Stieg Larsson on valtavirran dekkaristeista silti vapaamielisin. Hänen kirjojensa miespäähenkilö, toimittaja Mikael Blomqvist, on kivenkova hetero, mutta sukupuolielämältään aktiivinen ja moniavioinen olematta silti saalistaja. Hänellä on avoin suhde... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=81591f9 Verkkoartikkeli DDR:ssä pidätetyn jenkkirokkarin manageri saapuu murheellisena vankiselliin ja tilittää suojatilleen: "I’ve tried everything: the embassy, the German government, the consulate. I even talked to the U.N. ambassador. It’s no use, I just can’t bring my wife to orgasm." Repliikki on kasarikomediasta Top Secret, jonka nurinkuriset asetelmat, kierot sanaleikit ja taidokkaat yksityiskohdat jaksavat hekotuttaa hysterian partaalle vielä kymmenien katselukertojen jälkeenkin. 1950-luvun rokkari Nick Rivers (Val Kilmer) on lähetetty esiintymään Itä-Saksaan,... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=380b668 Verkkoartikkeli "Vapautunut alkoholikulttuuri näkyi Tillikassa, josta muodostui 1960-luvulla opiskelijoiden ja opettajien ykköskapakka. Se tunnettiin koko maassa", A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja, professori Lasse Murto muistelee 1960-lukua. Murto opiskeli Tampereen yliopistossa vuosina 1963-1969 sosiaalipolitiikkaa ja sosiologiaa. Hänen mukaansa juominen kuului olennaisesti jo 1960-luvulla etenkin poliittisiin opiskelijatapahtumiin. Valtaosa opiskelijoista joi hyvin maltillisesti, mutta Vanhan Domuksen ympärille kehittyi paikoin hillittömäänkin ryypiskelyyn innostunut... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=35f0bfb Verkkoartikkeli Jokainen eksistoiva individi tietää olevansa ontologisella tasolla yksin. Maailma on välinpitämätön, vailla mitään siitä itsestään kohoavaa arvoa. Absurdisuus syntyy, kun tyhjä tietoisuus kysyy olemistaan maailmalta, joka ei vastaa. Ludwig Wittgenstein toteaa kuitenkin: "Se miten maailma on, on yhdentekevää sille, mikä on korkeampaa". Tämän ymmärtäessään voi paatuneinkin eksistentialisti nähdä esteettisen, eettisen, mystisen. Maailman välinpitämättömyys ei ole kurimus, vaan itse asiassa ennakkoehto sille, että on jotain kaunista, arvokasta, jumalaista. Näkökenttämme... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=14ceb77 Verkkoartikkeli Nyt kun ketut (Jukka Tarkan nimitys Nato-jäsenyyden kannattajille) esittävät, miten maamme sotilasmenot jopa alenisivat mahdollisen jäsenyyden avulla, kannattaisi palauttaa mieliin Taiwan. Maa sijaitsee suuren ja yhä voimistuvan Kiinan vieressä. Taiwanissa on noin 23 miljoonaa asukasta, ja kooltaan se on noin kymmenesosa Suomesta. Yhdysvallat on luvannut auttaa Taiwania sotilaallisesti, mikäli Kiina hyökkää maahan. Toukokuussa 2007 tuli julkisuuteen tieto, että USA painostaa Taiwania ostamaan aseita 10 miljardin dollarin arvosta. Taiwanin presidentti hyväksyi vaaditun... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=b732c55 Verkkoartikkeli Vapaa tutkija Jukka Tarkka kirjoittaa Satakunnan Kansan kolumnissaan ( 3. tammikuuta 2007), että Nato-jäsenyyden kannattajat ovat kettuja ja vastustajat vuorostaan siilejä. Olipa outo vertaus! Yleensähän kettua pidetään viekkaana, ja siili taasen on tyypillinen rauhaa rakastava eläin, joka ei ketään ahdista. Tarkka vertaa nyt siis Nato-jäsenyyden kannattajia viekasteleviin kettuihin ja nälvii vastustajien olevan hyväntahtoisia siilejä. Tarkka väittää, että "Nato-selvitykset osoittivat useita arkisia ja jokapäiväisiä tilanteita, joissa Suomen liittoutumattomuus... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=41c5438 Verkkoartikkeli Mielipidekirjoitusten räjähtänyt määrä on aiheuttanut sen, että toimitus joutuu rajoittamaan julkaistavien älähdysten määrää. Jatkossa Aviisissa ei julkaista enää yhtään kirjoitusta bolivialaisista lehtisammakoista, joutsenolaisesta haitarikulttuurista, maitopurkeista, Herlitzin Colli-Marker-tusseista eikä Alannah Mylesista. Näistä aiheista ei siis kannata lähettää älähdyksiä. Niitä ei julkaista.Päätoimittaja http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=2de7861 Verkkoartikkeli Pääministerin isä teki sen taas. Valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhanen kertoi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa (22. joulukuuta), kuinka kansakuntien älykkyys selittää Pisa-tutkimuksen tuloksia. Vanhasen tutkimusten mukaan Suomi pärjää Pisa-tutkimuksissa, koska täällä on älykkäitä lapsia. Ei tosin kaikkein älykkäimpiä, mutta älykkyyttämme paremmille sijoituksille meidät nostaa toimiva koulutusjärjestelmä. Vastaavasti Afrikassa saadaan huonoja Pisa-tuloksia, koska siellä on tyhmät lapset ja huonosti toimiva koulutusjärjestelmä. Vanhasen... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=2c62c35 Verkkoartikkeli "Minun piti opiskella jumppamaikaksi, mutta paperini olivat liian huonot. Niinpä hain Tampereelle lukemaan psykologiaa ja pääsin sattumalta heti sisään, koska kysymykset ja soveltuvuuskoe olivat suosiollisia." Näin kertoo psykologi, kansanedustaja ja muusikko Pertti "Veltto" Virtanen, 56. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa vuodet 1973-1979 pääaineenaan psykologiaa ja sivuaineina sosiaalipsykologiaa ja tiedotusoppia. "Psykologia veti puoleensa, koska tavoitteenani on aina ollut voittaa itseni ja kasvaa henkisesti. Myös yhteiskuntatieteellinen... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=67ff532 Verkkoartikkeli Tamyn edustajiston vaikutusvaltaisin ryhmittymä on jo vuosien ajan ollut poliittisesti sitoutumaton Suuri Kupla -vaalirengas. Kuplan pienet ryhmät ovat yleensä kyenneet muodostamaan yhteisen kannan ja äänestäneet koalitiona sen mukaan. Tapa on tuonut valtaa ja hallituspaikkoja. Täksi vuodeksi Suuri Kupla sai ehdokkaansa peräti puheenjohtajaksi. Kuplan konsensusta nakertaa kuitenkin sisältäpäin käärme, vai pitäisikö sanoa hiiri. Viime edustajistovaaleissa Kupla saavutti kaksitoista paikkaa, ja yhtenä voittajana oli Kuplan sisällä vaaleihin uutena ryhmänä rynnistänyt LuuppiX,... http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=1/2008&id=b5ba76f Verkkoartikkeli Pieni kylä on ihmislapselle hyvä kasvupaikka. Paha maailma ei turmele, kun tiivis yhteisö pitää huolta. Minun kyläni oli Kellokoski, tuo Tuusulan kuntaan kuuluva ja Jokelan naapurissa sijaitseva taajama. Keskellä virtaa ruskea Keravanjoki ja Helsinki on lähellä. Kellokoski on muuten ihan tavallinen kylä, paitsi että sen maisemaa hallitsee suuri mielisairaala. Lapsuudessani mielisairaaloita oli kaksikin, kunnes ne yhdistettiin. Minun ja lähes kaikkien kavereideni vanhemmista vähintään toinen työskenteli Kellokosken sairaalassa - miksi he muuten olisivat kylässä asuneetkaan. Kellokoskella...