Välivuosi – kaikki ovet ovat avoinna
Makaat kolmatta päivää peiton alla, hiukset rasvaisina, kädet juustonaksutöhnässä. Henkesi haisee kuolemalta. Äidin huuto kuuluu oven läpi. Hän vaatii sinua tekemään jotain elämälläsi. Mutta mitä? Yrität nousta, mutta vuoteen lämmin, tunkkainen syleily on liian kutsuva?
Kummitteleeko kuvitelmaverkkokalvoillasi aina, kun ummistat silmäsi? Älä pelkää, välivuosi voi olla jotain ihan muuta!
Lukion jälkeen yhteiskunta olettaa sinun opiskelevan. Aloituspaikkoja on kuitenkin viime vuosina vähennetty huomattavasti eri aloilta, joten voi olla, että ensimmäisellä yrittämällä jäät tyhjin käsin. Tilastokeskuksen mukaan vielä 2005 ilman opiskelupaikkaa jääneiden ylioppilaiden osuus oli alle 60 prosenttia, vuoden 2015 tilastossa se on 70 prosenttia. Jos korkeakoulupaikka ei auennut, voit opiskella avoimessa yliopistossa tai kansanopistossa.
Etkö tiedä, mitä tahdot tulevaisuudessa tehdä? Rankka ylioppilaskokeisiin pänttääminen on vienyt kaikki voimasi ja tahdot vain hengähdystauon? Se on ihan ok. Moni muukaan ei opiskele nuoresta iästään huolimatta. Vain 75 prosenttia lukiosta vuonna 2015 valmistuneista haki heti opintoihin. Kun laskee mukaan vielä ne, jotka ovat jo aiemmin viettäneet välivuoden, et ole yksin.
Muottiin ehtii palata myöhemminkin, jos tahtoo.
Opiskelusta tauon pitäminen ei automaattisesti tarkoita tuota aiemmin mainitsemaani, jokseenkin brutaalia ilmiötä, jossa sivistyksen kehdosta noussut nuori muuttuu yhtäkkiä luolamieheksi ja unohtaa käytöstavat ja henkilökohtaisen hygienian. Tämä tapahtuu vain, jos sallit sen.
Välivuoden viettotapoja on lukuisia. Voit hankkia töitä, josta säästämilläsi rahoilla pidät pirskeitä villejä seuraavan kuukauden – tai siis, joita säästeliäästi käyttäen turvaat opiskeluaikasi ainakin osittain.
TE-toimiston työkokeilu on oiva mahdollisuus testata, onko haaveammattisi todella sinulle tarkoitettu. Kun ensimmäisen kerran astelin Helsingissä Toimintakeskus Happeen tiedottajan roolissa, tiesin, että tämä on sitä, mitä tahdon tehdä. Ihmiset luottivat minuun, ja sain vapauden toteuttaa itseäni kynäilijänä.
Usein sain kuulla, että seuraavana päivänä olisi tapahtuma, josta minun täytyisi tiedottaa. Moinen aiheutti minulle useasti harmaita hiuksia – pitäisihän tapahtumista kertoa ajoissa. Siitä huolimatta kokeilu sytytti minussa palon viestintään.
Eikö työ kiinnosta ja kaipaat kunnon irtiottoa? Voit tehdä sen. Pakkaa kamasi ja lähde reilaamaan kaverien kanssa tai yksin. Matkaillessa saa mahtavia kokemuksia, ja jokaisella on oikeus joskus hypätä pois arjestaan. Kuvittele kuuma hiekka varpaissasi, pilvetön taivas silmän kantamattomiin. Kylmä drinkki kädessä, hyvän ystävän kanssa. Tai henkeäsalpaava nähtävyysretki Pariisissa. Arjen huolet ovat kaukana tavoittamattomissa.
Vaikka yhteiskunta olettaa nuorilta tiettyjä asioita, jokainen päättää itse elämästään. Muottiin ehtii palata myöhemminkin, jos tahtoo.
Kirjoittaja on toimittajaopiskelija kansanopistossa.