Kirjastoissa ja kielikeskuksissa alkavat yt-neuvottelut maanantaina
Neuvottelujen asialistalla ei ole irtisanomisia, vaan ne koskevat toiminnan järjestämistä uudelleen. Yksi mahdollinen malli on kielikeskusten siirtäminen ammattikorkeakouluun samaan tapaan kuin Lappeenrannassa.
Tampereen yliopiston, ammattikorkeakoulun ja teknillisen yliopiston kirjastoissa ja kielikeskuksissa aloitetaan yhteistoiminta- eli yt-neuvottelut maanantaina 10. huhtikuuta. Neuvottelujen taustalla ovat korkeakoulujen yhteistyökuviot, joissa selvitetään parhaillaan kirjastojen ja kielikeskusten toiminnan järjestämistä yhdessä.
Yt-neuvotteluissa ei Tampereen yliopiston tiedotteen mukaan käsitellä henkilöstön irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista. Sen sijaan kyse on työn järjestämisestä uudelleen.
”Mitään valmista suunnitelmaa ei ole, eikä meillä sellaista voi ollakaan. Kerromme nyt, että yhteistoimintaneuvottelut alkavat. Pohdimme yhdessä, miten muutokset aiotaan toteuttaa”, Tampereen yliopiston hallintojohtaja Petri Lintunen sanoo.
Lintusen mukaan asialistalla on esimerkiksi kieliopetuksen työnjako ammattikorkeakoulun ja yliopiston kesken.
Yksi mahdollinen malli on kielikeskuksen siirtyminen ammattikorkeakouluun. Ajatus yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisestä kielikeskuksesta ei ole ainutlaatuinen. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ja Saimaan ammattikorkeakoululla on yhteinen kielikeskus, joka vastaa kielten ja viestinnän opettamisesta. Se toimii ammattikorkeakoulussa.
Ajatus yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisestä kielikeskuksesta ei ole ainutlaatuinen.
Tampere 3 -hankkeen on määrä yhdistää Tampereen yliopistot joka tapauksessa vuonna 2019, ja Tampereen kaupunki on luovuttamassa ammattikorkeakoulun osakkeet uudelle yliopistosäätiölle.
Kirjastossa muutokset liittyvät Lintusen mukaan Tampere 3 -hankkeen lisäksi myös valtakunnalliseen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen.
”Olemme antaneet oman tieteellisen kirjastomme sairaanhoitopiirin ja sen yhtiöiden käyttöön erikoislääkärikoulutukseen liittyen. Jos meille syntyy Suomeen sote, jossa on erilaisia yhtiöitiä, niin mikä on tieteellisen kirjaston ja yliopiston rooli yliopistollisen sairaalan yhteydessä? Miten voimme järkevällä tavalla antaa aineistoa ja kenelle? Emme ole ihan selvillä siitä, miten opetus ja tutkimus suhteessa soteen järjestetään. Kirjastokysymys kytkeytyy myös tähän.”
Kirjastojen ja kielikeskuksen muutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2019 alussa. Lintunen kuitenkin toteaa, että asia voi edetä jo aiemmin, jos yhteinen ratkaisu löytyy.
Tampere 3 -hanke tuo mukanaan yt-neuvottelut koko organisaatioon. Lintunen ei vielä osaa sanoa, milloin loput neuvottelut alkavat Tampereen yliopistossa.
”Yleisesti ottaen fuusiot koskevat ylintä johtoa, tukipalveluita ja hallintoa. Perusopetus ja -tutkimus, ne hoituvat, ei siellä mahdottomuuksia tule tapahtumaan”, Lintunen toteaa.
Rakenteita uudistettiin Tampereen yliopistossa jo tämän vuoden alusta, kun yhdeksän yksikköä muutettiin kuudeksi tiedekunnaksi. Tiedekuntauudistusta on perusteltu sillä, että uudet tiedekunnat olisivat mahdollisimman yhteensopivia uuteen yliopistoon.