Faktatutka: Kysyimme kosmologilta, onko millään mitään väliä – Vastaus ei varmaankaan yllätä
MINEA KOSKINEN, teksti
KOSMOLOGIAN PROFESSORI Kari Enqvistillä ei ole unelmaa. Enqvistin mukaan elämme aikaa, jolloin poliitikot sanovat kaikkeen, ettei ole vaihtoehtoja.
Kosmologiassa kymmenet vuodet eivät merkitse mitään. Enqvist ajattelee mieluummin vuotta 3080 tai 5080.
”Meidän pitäisi elää tämän vuosisadan jälkeenkin.”
Lisäksi Enqvistiä häiritsee kysymykseni katastrofista.
”Tehtiin me mitä tahansa, ilmasto on sadan vuoden päästä erilainen kuin nyt. Mitä tarkoittaa katastrofi?”
Yritän etsiä verrokkia maapalloa kohdanneista viidestä massasukupuutosta. Enqvistin mielestä vertaus ontuu, koska näissä sukupuuton on aiheuttanut jokin “ulkopuolinen fysikaalinen ajuri”.
USKOOKO ENQVIST, että tulevaisuus on huono? Ainakin se on huonompi.
”En voi vastata yhdellä lauseella. Yksi ongelma tässä keskustelussa on, että halutaan otsikoita: ilmastonmuutos on peruttu tai katastrofi tulee.”
Suomessa ei ole suurta hätää tällä vuosisadalla. Huonontuminen näkyy Enqvistin mielestä alueilla, joissa olosuhteet ovat jo vaikeampia, koska ihmisiä on ”liikaa”. Ongelma on kulutus ja se, että “kaikki” afrikkalaiset haluavat samanlaisen elintason kuin suomalainen.
Teknologinen kehitys on ollut sitä kovempaa, mitä lähemmäs katsoo historiaan. Kehitys tuntuu siis kiihtyvän samalla, kun ympäristön tuhoutuminen etenee. Onko kysymys siitä, että teknologiasta ei ole ratkaisuksi ongelmiimme tällä vuosisadalla?
“Mutta mikä on se ratkaisu? Mitä tarkoitat ratkaisulla?”
Ehdotan stabiilia ilmastoa.
”Ei ole sellaista kuin stabiili ilmasto. Ei ole olemassa mitään ratkaisua, jolla maapallo pysäytetään 1930-luvulle.”
KOSMOLOGILTA PUUTTUU ajatus siitä, millainen hyvä tulevaisuus voisi olla. Enqvist kirjoitti Ylen kolumnissaan, ettei pyhäksi pastoraaliksi kelpaa nyhtökaura tai pyöräily.
Entä jos koko talousjärjestelmä saadaan toimimaan niin, että kaikkia tärkeitä luonnonvaroja kierrätetään?
Ei, sellainen ei ole mahdollista sadassa vuodessa, vaikka me suomalaiset piipertäisimme mitä.
Entäpä suuri teknologinen harppaus, kuten rajaton fissioenergia?
Ei, vaikka päästöt vähenisivät. Enqvistin mukaan on ainoastaan olennaista, että pitkällä tähtäimellä kaikki maailman ihmiset kuluttavat saman verran kuin suomalaiset, siis kolme maapalloa. Entä, jos ihmiskunta onnistuu lähtemään täältä jonnekin?
”No siinä on seikkailuelementti mukana”, Enqvist myöntää.
Ihmiset voisivat asua siirtokunnissa, kilometrien mittaisissa pyörivissä sylintereissä.
”Mutta onko niistä sitten unelmaksi?”
Vaihtoehdot ovat tosiaan vähissä.