Miesten mielenterveysongelmista puhutaan paljon, mutta sanotaan vähän – Mikä on hätänä?
YTHS:n mielenterveyspalveluihin hakeutuu joka vuosi entistä enemmän miehiä, joita piinaavat ahdistus, masennus ja yksinäisyys. Mikä miehillä on hätänä?
ANNI LINDGREN, teksti
KATARINA SÄLLYLÄ, kuvitus
Pojat kärsivät oppimisvaikeuksista useammin kuin tytöt.
MIESTEN MIELENTERVEYSONGELMISTA puhutaan paljon, mutta sanotaan vähän.
Naisten uupumus, masennus, ahdistus ja kehonkuvan häiriöt ovat naistenlehtien vakioaiheita, mutta miehiä vaikuttaa lehtikatsauksen perusteella vaivaavan selittämätön paha olo, johon yhteiskunnan apu ei ulotu.
Syrjäytymisestä ja päihdeongelmista kumpuavat pahan olon kokemukset on helppo ymmärtää, mutta ahdistukselta eivät ole turvassa korkeakoulutetutkaan miehet.
YTHS:n mielenterveyspalveluihin hakeutuu joka vuosi yhä enemmän nuoria miehiä, joista ahdistus, masennus tai yksinäisyys ovat ottaneet niskalenkin.
Kukaan ei ole immuuni huonolle ololle tai mielenterveysongelmille, mutta mikä vaivaa heitä, joilla on paperilla kaikki hyvin?
Miessakkien kehittämis- ja koulutuspäällikkö Joonas Kekkosen mukaan koulutettuja miehiä on totuttu suomalaisessa yhteiskunnassa pitämään ryhmänä, jolla kaikki sujuu. Tilastollisesti tämä pitääkin paikkaansa.
Koulutuksella on miesten kohdalla suora yhteys terveyteen ja ylipainoon, elinajanodotteeseen, työelämässä pärjäämiseen sekä kestäviin parisuhteisiin.
JULKISESSA KESKUSTELUSSA toistuu Miessakkien Kekkosen mukaan usein 1980-luvun sosiologien malli, jonka perusteella suomalaisen miehen hyvinvointia voi mitata neljän A:n indikaattorilla. Sen mukaan miehen elämässä on kaikki kohdallaan, kun saavutusten listalta löytyvät Ammatti, Asunto, Auto ja Akka.
Nykymaailmassa vanhat statussymbolit eivät päde. Korkeakouluopiskelijat valmistuvat työttömäksi, asuntokupla pullistelee ja yksityisautoilu tuhoaa maapallon. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt saavat hiljalleen jalansijaa yhteiskunnassa.
Kekkosen mukaan miehiltä puuttuu realistinen positiivisen miehen malli, jonka avulla he voisivat kartuttaa luottamusta itseensä, valintoihinsa ja persoonallisuuteensa.
Saman allekirjoittaa YTHS:n psykologi Hannu Soronen. Hän toivoisi miesten ”tarinapolkuun” joustavuutta ja monipuolisuutta. Enää ei pitäisi tuijottaa vanhentuneita käytösmalleja.
”Toistuvia teemoja keskusteluissa vastaanotollani ovat onko minusta mihinkään ja kelpaanko minä. Virstanpylväitä pitäisi saavuttaa, mutta yhteiskunnan tarjoamat vaihtoehdot näyttävät ei-haluttavilta, tai niiden saavuttaminen tuntuu sattumanvaraiselta”, Soronen kertoo.
Asiantuntijoiden mukaan miehet kaipaisivat monipuolisempia roolimalleja.
MIEHISTÄ ITSETUNTOA aletaan kolhia jo varhain.
Alakoulussa pojat kärsivät oppimisvaikeuksista useammin kuin tytöt. Myös heidän lukutaitonsa on huonompi kuin tytöillä. Oppimisvaikeudet voivat heikentää motivaatiota koulunkäyntiin.
Helsingin yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori Harry Lunabba peräänkuuluttaa keskustelua opetussuunnitelman muutoksista. Muutosten kiihtyvässä tahdissa voi olla vaikeaa pysyä. Digitalisaatio ja itseohjautuvuuden sekä vanhempien roolin korostaminen asettavat lapset epätasa-arvoiseen asemaan.
”Olemme nopealla tahdilla siirtyneet autoritaarisesta koulusta kouluun, jossa ei selviä ilman vanhempia.”
Nykykoulun ansioiksi Lunabba listaa poikien roolin monipuolistumisen. Tanssivaa tai pukeutumisesta kiinnostunutta poikaa ei enää katsota vinoon samalla tavoin kuin menneillä vuosikymmenillä. Mutta monipuolisuutta kaipaisivat myös poikien opiskelutavat ja tulevaisuuden haaveet.
”Pojat joutuvat yhä peittelemään lukeneisuuttaan ja koulun eteen ahkeroiminen on noloa. Jos joku poika ei ole kertaakaan tehnyt yläasteen aikana läksyjä, sitä pidetään jopa normaalina.”
Sillä voi olla ikäviä seurauksia.
Miessakkien Joonas Kekkosen mukaan vähäinen lukeminen huonontaa nuorten miesten empatiakykyä sekä taitoa tunnistaa keskustelujen asiayhteyksiä. Ilmiöllä on osuutensa myös vihamielisessä nettikeskustelussa.
”Miesten lukemien kirjojen määrä tipahtaa rajua kyytiä. Lukeneisuuden puute vähentää miesten kykyä keskustella laajemmista kokonaisuuksista. Kaikkea ei voi selvittää googlaamalla, eikä nopea tieto anna pysyvää pohjaa minäkuvan muodostumiselle.”
Sukupuoliroolit ovat jo laventuneet, mutta työtä riittää vielä.
MIESKUVA EI monipuolistu ilman vastarintaa. Sen on saanut tuntea nahoissaan myös vastaperustettu feministinen järjestö Miehet ry, jolle perustamisen jälkeen osoitettu negatiivinen palaute on tullut puheenjohtaja Janne Salakan mukaan lähes poikkeuksetta miesoletetuilta.
”Pelkästään tällaisen järjestön perustaminen tuntuu näyttäytyneen jollain tapaa uhkana. Saimme lukuisia viestejä, joissa miehet haukkuivat meitä ja kyseenalaistivat sitä, millaisia miehiä me olemme. Erityisesti toiminnassamme mukana olevat vähemmistöjen edustajat ja naiset saivat osakseen runsaasti häiriköintiä.”
Tärkeimpiä työkaluja rakentavampaan keskusteluun ovat Salakan mukaan rauhallisuus, asialähtöisyys ja omien etuoikeuksien tiedostaminen. Hän korostaa kuuntelemisen ja toisen huomioimisen merkitystä.
”Joihinkin miesten puheenvuoroihin ja huolenaiheisiin saatetaan reagoida vaikkapa sosiaalisessa mediassa vaitonaisesti. Se voi pahimmillaan viestittää miehelle, että tulevaisuudessa kannattaa olla hiljaa.”
ONNEKSI KAIKKI eivät vaikene. Noin kolmasosa YTHS:n mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutuvista on miehiä.
Apua hakevien kasvava määrä kertoo YTHS:n Hannu Sorosen mukaan myös siitä, että miehet uskaltavat hakea apua ongelmiinsa rohkeammin kuin ennen. Se saattaa Joonas Kekkosen mukaan näkyä miesten itsemurhatilastoissa.
”Suomalaiset itsemurhatilastothan ovat vähän kuin suomalainen menestystarina, sillä miesten itsemurhien määrä on laskenut tasaisesti 90-luvun laman jälkeen.”
Korkeakouluopiskelijoiden yleisimmät syyt hakeutua psykologin luo ovat YTHS:n Hannu Sorosen mukaan voimattomuuden ja ahdistuksen tunteet.
Tyypillistä on, että ahdistus on ensin liittynyt yksittäiseen asiaan, mutta peittänyt sen jälkeen muutkin elämän osa-alueet. Miesten kohdalla erityistä on se, että ahdistukseen ja masennukseen johtavat syyt ovat saattaneet kyteä pinnan alla jopa vuosikymmeniä.
”Oma näppituntumani on sellainen, että miesten tilanteet ovat usein raskaampia vastaanotolle tultaessa. Vielä nykyaikanakin miehen kunnia on perheissä ja suvuissa elävä asia, joka velvoittaa poikia ja miehiä pärjäämään, olemaan reippaita ja miehekkäitä.”
Sorosen mukaan miehille osoitettu malli on auttamattoman vanhentunut. Heitä kasvatetaan edelleen tunnetaidoiltaan raataviksi peltötyöläisiksi samalla, kun yhteiskunta ympärillä on muuttunut globaaliksi, avoimeksi ja hektiseksi.
Miessakkien Joonas Kekkosen mukaan vähäinen lukeminen huonontaa nuorten miesten empatiakykyä.
OPISKELUJEN ALOITTAMINEN voi olla myös miehille uuvuttava ja mullistava kokemus.
YTHS:n psykologin Hannu Sorosen mukaan korkeakouluun saapuvan nuoren miehen sielussa on saattanut jo pitkään kyteä kipinä johonkin, jota hän ei ole voinut näyttää vielä kotona tai kotiseudulla asuessaan. Kun ympäristö muuttuu vapaammaksi, piirteet pääsevät esiin.
”Täällä pitäisi pystyä rohkaisemaan ihmisiä tutustumaan itseensä ja antaa tilaa mielen ratkaisuille. Pitäisi olla mahdollisuus tehdä myös virhevalintoja, johon nykyinen kiire ja tehokkuus eivät ole hyvä apu.”
Viime vuosien leikkaukset koulutusmäärärahoissa ovat ajaneet korkeakoulut ahtaalle. Jatkuva tehokkuuden maksimointi voi lisätä ahdistusta.
Miehet ry:n Salakka on Turun yliopiston ylioppilaskunnan entinen aktiivi, joka on kiinnittänyt huomiota huolestuttavaan kehityskulkuun hallitus- ja edustajisto-
aikoinaan.
”Akateeminen vapaus on hieno periaate, mutta se ei huomioi niitä oppijoita, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja haluavat oppia kontaktiopetuksen ja keskustelun kautta. Yliopiston henkilökunnalle pitäisi tarjota riittävästi resursseja, jotta kun opinnot laahaavat, ensimmäinen opiskelijasta kiinnostuva taho ei olisi Kela.”
Tampereella ainakin yritetään.
Yliopiston yhteisten opintopalveluiden opintokoordinaattori Maarit Moberg esittelee yliopiston opintopalveluiden kirjoa.
Opiskelija voi varata ajan puolitoistatuntiseen keskusteluun opintokoordinaattorin kanssa tai pyrkiä keskustelemaan opintopsykologin tai yliopiston omien työelämäasiantuntijoiden kanssa.
”Tänne voi tulla keskustelemaan myös motivaatioon ja jaksamiseen liittyvistä ongelmista. Käymme yhdessä opiskelijan kanssa läpi esimerkiksi ajankäyttöä, oman opiskelualan mielekkyyttä ja eri vaihtoehtoja tulevaisuuteen.”
Ihmissuhdeongelmat aiheuttavat ahdistusta.
TUTKINTO-OHJELMIEN SISÄLLÄ opiskelijan lähin apu ovat HOPS-opettajat, joiden työn tueksi yliopistossa on Mobergin mukaan tarjolla muun muassa yliopistopedagogiikan koulutusta.
Tällä hetkellä HOPS-opettajien ja opiskelijan välisen yhteydenpidon määrä ja laatu vaihtelevat paljon. Tampere 3 -hankkeen myötä opinto-ohjaukseen on kuitenkin tekeillä uusi linjaus, jonka avulla halutaan turvata palvelun tasalaatuisuus ja entistä tarkempi kohdentaminen.
Syitä miesten ahdistukseen ja masennukseen on yhtä monta kuin miehiäkin.
YTHS:n Sorosen, Miessakkien Kekkosen ja Miehet ry:n Salakan listoissa toistuvat kuitenkin suuret yhteiskunnalliset teemat: oman polun etsiminen, seksuaalisuus, kehonkuva, yksinäisyys ja paine jatkuvaan sosiaalisuuteen.
Lisäksi monen kokemat ympäristöahdistus, isyyden paineet ja epävarma työelämä painavat henkilökohtaisten kipukohtien päällä ja saavat pohtimaan omaa riittävyyttä yhteiskunnassa, jossa kaikkea pitäisi tavoitella, mutta mikään ei ole varmaa.
Aina lääkkeet ahdistukseen eivät ole rakentavimmasta päästä. Usein miehet purkavat ahdistustaan addiktioihin, kuten päihteisiin, pornoon tai pelaamiseen. Ongelmista on vaikea puhua, jos siihen ei ole tottunut. Miessakkien Joonas Kekkosen mukaan mieheltä saattaa puuttua malli siitä, miten kriisihetkillä kannattaisi toimia.
”Miessakkien toiminnassa tapaa miehiä, jotka itkevät siksi, että joku vapaaehtoisistamme sanoo heille ensimmäisen kerran koskaan, että kuulostaa siltä, että olet kovilla. Heille ei ole kukaan ennen osoittanut empatiaa tai kysynyt, mitä kuuluu.”
Tampereen YTHS on tänä syksynä mukana pilottihankkeessa, jossa on perustettu miehille suunnattu pelipositiivinen ryhmä.
Ryhmässä neljä opiskelijaa ja ryhmää vetävät SOSPED-organisaation vertaisvalmentaja sekä kaksi YTHS:n psykologia kokoontuvat pelaamaan konsolipelejä ja keskustelemaan hyvinvointiin liittyvistä teemoista.
TIE AVUN piiriin ei ole koskaan helppo tai yksinkertainen.
Miessakkien Joonas Kekkosen mukaan heikkouden myöntäminen on suomalaisessa mieskulttuurissa ollut häpeällistä. Monet masennuksen ja itsetuhoisuuden kanssa painineet miehet ovat Kekkosen mukaan kestäneet pahaa oloaan vuosia ja lääkinneet itseään esimerkiksi alkoholilla.
Suomalaisessa kulttuurissa viljelty mielikuva örähtelevästä ja jurosta miehestä olisi kuitenkin aika unohtaa.
Hannu Sorosen mukaan lähes kaikki miehet osaavat puhua tunteistaan, kun heille tarjoaa siihen tilaisuuden.
”Tapaamani miehet ovat kuorensa alla sympaattisia ja herkkiä kavereita. Monet tarvitsevat puhumiseen turvallisen ja rauhallisen ympäristön. Mutta kun puitteet ovat hyvät ja ovi tunteisiin avataan, sieltä tulee kaunista, ymmärtävää ja oivaltavaa tekstiä.”
Viime vuosien leikkaukset koulutusmäärärahoissa ovat ajaneet korkeakoulut ahtaalle.