Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Lukupiirit korvaavat vähäistä opetusta

Lukupiirejä toivotaan opinto-oppaaseen, jotta fuksitkin löytäisivät ne

Matti Kortesoja,  Veera Kaleva, Salla Sinkkonen ja Arto Manninen pohtivat Bourdieu-lukupiirissä, mitä on hyvä sosiologinen tutkimus
Matti Kortesoja, Veera Kaleva, Salla Sinkkonen ja Arto Manninen pohtivat Bourdieu-lukupiirissä, mitä on hyvä sosiologinen tutkimus

"Opetus ainakin sosiologiassa on massaluentoja ja harvoja seminaareja. Lukupiirit ovat sitä, mitä kuvittelin yliopisto-opiskelun olevan ennen kuin tulin opiskelemaan, sillä niissä oppii syvästi", sosiologian opiskelija Veera Kaleva sanoo.

Lukupiirissä luetaan kerrallaan yleensä yhtä kirjaa ja kokoonnutaan viikoittain keskustelemaan yhdestä sen luvusta.

"Pelkkä kirjan korvaaminen esimerkiksi aineopintojen kirjatenteistä on hyvä vaihtoehto. Mutta se voi pahimmillaan syödä maata opiskelijoiden jalkojen alta, mikäli opintojen etenemistä selätetään opiskelijoiden omalle vastuulle, eikä laitos panosta parempaan opetuksen tasoon" sosiologian opiskelija Antti Ronkainen kritisoi.


Yleisimmin opiskelijat järjestävätkin lukupiirejä aineissa, joissa on vähän opetusta kuten filosofiassa. Filosofian ainejärjestö Aatoksen kopo-vastaava Susanna Lankinen toivoo, että jos laitos huomaa opiskelijoiden olevan kiinnostuneita tietystä teemaasta lukupiirissä, myös opetusta järjestettäisiin tästä aiheesta tulevaisuudessa.

"Toisaalta jos pienryhmäopetusta olisi tarpeeksi, ei lukupiirejä silti lopetettaisi. Erilaisia oppimismuotoja tarvitaan", Kaleva sanoo.


Lukupiireihin olisi hyvä olla selkeä ohjeistus ja toivottavaa olisi, että laitokset kannustaisivat esimerkiksi nettisivuillaan opiskelijoitaan järjestämään niitä.

"Olemme toivoneet, että opetussuunnitelmiin tulisi merkintä lukupiireistä yhtenä mahdollisena suoritustapana, jotta uudet opiskelijat huomaisivat ne. Tällä hetkellä lukupiirin hyväksyminen on opettajan suosiollisuudesta kiinni, koska siitä ei ole selkeitä kriteereitä", Kaleva sanoo.

Sähköisen opinto-oppaan mukaan 16 oppiaineessa käytettiin lukupiirejä opetuksessa tänä lukuvuonna. Yleensä opinto-oppaaseen päätyy vain opettajan vetämät lukupiirit, tosin filosofiassa ja sosiologiassa vanhempien opiskelijoiden vetämät piirit ovat oppaassa.

Opinto- ja kansainvälisten asiain osaston osastopäällikkö Mikko Markkola pitää mahdollisena opiskelijoiden järjestämien lukupiirien lisäämistä opinto-oppaisiin, kunhan opiskelijat ottavat asian esille laitosneuvostoissa.

"Kun tulin vuonna 1979 opiskelemaan kansantaloustieteitä, meillä oli jo lukupiirejä. Lukupiirejä on ollut varmaan niin kauan kuin yliopistokin. Se on toimiva opiskelumuoto, joka vaatii sitoutumista." Markkola sanoo.


Hertta-Mari Kaukonen,
teksti & kuva

Opiskelijoiden lukupiirit:

- Kesällä alkavat piirit Marxin Hegelin oikeusfilosofian kritiikistä, Bertolt Brechistä, talouskriisiä koskevista artikkeleista, Raamatusta ja Aristototeleestä, luultavasti myös fenomenologiasta.

-keväällä toimineet Marx-piiri, Gramsci-piiri, monitieteinen lukupiiri kaupunkisuunnittelusta ja lukupiiri oikeustieteiden kirjoista jatkavat syksyllä

- Syksyllä aloittaa piiri Karl Polanyin Suuresta murroksesta

- Sosiaalitutkimuksen laitoksen nettisivuilta löytyy ohjeet, kuinka perustaa oma lukupiiri

- Kiinnostuneen kannattaa ottaa yhteyttä lukupiirejä järjestäviin Aatokseen, Interaktioon, Regioon ja Staabiin

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto