Asioiden oikea laita

Jyväskylän ylioppilaslehden 50-vuotisjuhlissa entiset päätoimittajat Timo Harakka ja Lauri Perkki sekä Keskisuomalaisen ex-päätoimittaja Erkki Laatikainen kaipasivat ylioppilaslehdiltä enemmän räväkkyyttä. Olen kuullut tämän jääräkaipailun useasti ennenkin. Miksi opiskelijoiden äänitorvet näyttävät nykyisin niin tylsän asiallisilta?

Ex-päätoimittajat 70- ja 80-luvulta kertoivat aloittaneensa lehden johdossa 19-vuotiaina, jolloin heillä oli kesätyökokemusta lukioajoilta parilta kesältä esimerkiksi Keskisuomalaisesta tai Sanomilta. Heitä kutsuttiin töihin Jylkkäriin, Ylkkäriin ja sen jälkeen maakuntalehtiin.

Ajat ovat totta tosiaan muuttuneet. Nykyisin keskiverto-opiskelija ei ole edes päässyt yliopistoon 19-vuotiaana, vaan välivuosia yliopiston ja lukion välissä on keskimäärin kolme. Siihen päälle tulevat vikatikkiopinnot ja alan vaihdot, jotka tehdään nykyään yleisesti pääsykokeen kautta, koska sivuaineilua on vaikeutettu. Kun opiskelija on vihdoin oikean opinpolun alussa, ikää on mittarissa helposti 23.

Oman alan kesätöihin pääseminen ei todellakaan suju alaikäisenä, vaan harjoitteluun päästään aikaisintaan parin vuoden opintojen jälkeen. Laman keskellä kesätoimittajien määriä vähennetään. Nykyisin valmistuu jopa maistereita, jotka olisivat kateellisia Timo Harakan lukiovuosilta keräämälle työkokemukselle.

Ylioppilaslehtien toimittajat ovat usein 25-30-vuotiaita, siis aloittaessaan. Useimpien ylioppilaslehtien työsuhteet on vakinaistettu eläkeviroiksi ja joukossa on maistereita. Monella työuraa on kertynyt jo pari vuotta ennen yo-lehtivuosia.

Silti meiltä ylioppilaslehtien toimittajilta vaaditaan usein samanlaista jälkeä kuin jopa kymmenen vuotta nuoremmilta kollegoiltamme vuosikymmenten takaa: aukeamien esseitä marxilaisuudesta tai sukupuolen olemuksesta, joissa ei ole päätä eikä häntää. Revittelyä siitä ilosta, että olemme uramme alussa ja vapaita kirjoittamaan, mistä vaan.

Arvon emeritukset, lukekaa ainejärjestölehtiä: siellä kirjoitetaan mitä sattuu nuoruuden innolla ja välittämättä kirjoitussäännöistä. Nykyisin ylioppilaslehdet näyttävät hyvin paljon muilta lehdiltä siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä tekevät pääasiassa ammattilaiset.

Hertta-Mari Kaukonen
kirjoittaja on Aviisin toimittaja