Maan tavalla?

Jutta Urpilaisen linjaus "maassa maan tavalla" on herättänyt paljon keskustelua. Kulttuurin näkökulmasta lähestyttynä ilmaus on melko ongelmallinen. Kulttuuriin liittyy aina toimintamalleja ja merkityksiä, joita yhteisen kulttuurin jakavat pitävät itsestäänselvyyksinä, mutta jotka ulkopuolinen huomaa suhteuttaessaan niitä omiin itsestäänselvyyksiinsä.

Kulttuuria tapoineen, oli kyse sitten jononmuodostuksesta tai uskonnollisista juhlista, ei kuitenkaan tule ymmärtää jonain stabiilina ja muuttumattomana "maan tapana". Monet leimallisesti suomalaisina pidetyt piirteet kahvista kristinuskoon ovat alunperin tuontitavaraa. Eikä siinä suinkaan ole mitään pahaa. Ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, oppivat elementtejä muista kulttuureista ja suhteuttavat niitä omaansa. Se, että maahanmuuttokeskusteluun liitetään ajatus jostain maan tavasta, joka vaan on ja johon joko sopeudutaan tai ulos, kuvastaa samanlaista lyhytnäköisyyttä, kuin mämmin tilaaminen irkutskilaisessa ravintolassa.

Haluaisinkin asua Suomessa, jossa uskallamme tunnustaa kulttuurimme muuttuvuuden ja jossa minun ja sinun kulttuurille vivahteineen annetaan mahdollisuus muuttua meidän kulttuuriksemme.

Saara Nikkinen