Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Onko nykyinen tieteellinen maailmanselitys ylivertainen?

KYLLÄ 50%



Kaikenlainen hölynpöly, tietämättömyys ja väärät käsitykset ovat saaneet liikaa jalansijaa. Tarvittaisiin valistuksen ihanteiden henkiinherättämistä. Hölmöjä ihmisiä huijataan kaikenlaisilla "vaihtoehtohoidoilla" ja muulla potaskalla. Kuluttajansuojan nimissä tulisi epätieteellisten hoitojen mainostamista ja tarjontaa kontrolloida tiukemmin.


Kalle Honkanen



Tieteellinen maailmanselitys on ylivertainen, koska se pyrkii korjaamaan itseään. Tiedehän ei periaatteessa sulje mitään vaihtoehtoja pois, keskimääräinen tieteentekijä vaan suhtautuu aika nuivasti kaikenlaiseen new-age ituhippeilyyn, ja yliluonnolliseksi koettua näin ollen tutkitaan varsin marginaalisesti. Selittämätöntähän ei sinällään ole olemassa, mutta tolkuton määrä toistaiseksi selittämätöntä toki on.


Janne Rantanen



Tieteellinen maailmanselitys on ainoa maailmanselitys, joka kehittää itseään todellisuuspohjalta ja kritisoi jatkuvasti itseään. Siten sen todellisuusarvo kaikenlaisiin muihin uskomuksiin verrattuna on ylivertainen. Ihmiset unohtavat helposti, että "tiede ei tiedä kaikkea" ei kelpaa perusteluksi uskomuksille jotka tiede on jo kertaalleen todistanut vääräksi, vaan lähinnä sellaisille joiden kohdalta tietoa ei joko ole tai se on ristiriitaista. Tiede ei ole täydellinen, mutta se on täysin riittävä ihmisen maailmankuvan muodostusta varten. Sellainen, mitä ei voi mitata ei vaikuta elämäämme mitenkään, ja sellainen, joka ei kestä kritiikkiä ei ole tiedettä.


Pyry Jylhä-Vuorio



Se ei missään nimessä ole vielä täydellinen, mutta se on paras nykyisistä selitysmalleista. Se minimoi subjektiivisten uskomusten ja ennakkoluulojen vaikutuksen, ja pystyy tarvittaessa muokkautumaan uusien todisteiden ilmaantuessa, mikä tuo sen lähimmäksi totuutta.


Samppa Mäkinen



Onhan se. Richard Dawkins ja James Randi kertovat tämän sen verran vakuuttavasti.


Pyry Hurula



EOS 22.%



En kyllä todellakaan tiedä. Jäätävä kysymys.


Carl Willandt



Tieteellinen maailmanselitys on erittäin pätevä kertomaan alkuaineiden ominaisuuksista, keksimään pätevän tavan kuulentoon tai esittämään keinoja kulkutautien tuhoamiseksi. Sitä vastoin siitä on varsin vähän hyötyä pohdittaessa sitä, mitä minun pitäisi elämälläni tehdä, onko jalkapallo vai jääkiekko kivempaa tv-viihdettä tai onko X Se Oikea. On epätieteellistä väittää tieteellistä maailmanselitystä ylivertaiseksi. Tieteeseen kun kuuluu terve skeptisyys ja yleisluontoisten, karrikoitujen väitteiden välttäminen. "Ylivertaisuudesta" ja muusta vastaavasta puhuminen on ideologian, ei tieteen, kieltä.


Ilkka Tiensuu



EI 28.%



Yhteiskuntatieteilijä kyllä tietää, että kaikkea ei vielä ole selitetty. Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Antti Eskola on tunnustellut vanhoilla päivillään uskonnollista uskoaan ja tullut tieteellisen maailmankuvan suhteen siihen tulokseen, että "jotain muutakin on". Tähän on helppo yhtyä, vaikka ei olisikaan lapsuudenkodista saatua käsitystä synnistä ja armosta. En edes haluaisi elää maailmassa, jossa Totuus Kaikesta olisi selvillä.


Juho Karvinen



Tiede ei saa/voi olla arroganttia. Sen tulee sisäistää sellainen itseymmärrys, ettei millään maailmanselityksellä voi olla ylivertaista asemaa. Tiede syntyy erilaisten selitysten vertailevasta kokonaisuudesta ja on rajallisen olennon tuskaista epävarmuutta omasta kodistaan.


Mikko Niemelä



Tieteen maailmanselitys ei perustu omaan ylivertaisuuteensa, vaan jatkuvaan kehitykseen. Kopernikus, Russell ja Einstein ovat kaikki rikkoneet oivalluksillaan omien nykyisyyksiensä tieteellisiä maailmanselityksiä, joita heidän aikalaisensa pitivät ylivertaisena. Samalla he ovat osoittaneet tieteellisen maailmanselityksen vahvuuden suhteessa uskomuksellisiin. Kun vastaus tulee ylivertaiseksi, tietäminen lakkaa, ja uskominen alkaa.


Pyry Urhonen



Nykyinen käsityksemme ei selitä kaikkea, mitä maailmassa tapahtuu - kymmenen vuoden päästä tulemme tietämään monesta asiasta paljon enemmän. Tieteellinen maailmankuva on kuitenkin paras, joka meillä tällä hetkellä on käytössämme; sillä on muihin maailmankuviin verrattuna se suuri etu, ettei se ole kokonaan scheissea.


Juuso Korhonen



| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Humanisti, FM (01.11.11, kello 13:18)

    Luonnontieteellinen maailmanselitys näyttäisi toimivan arkisessa elämässä mm. mahdollistamalla teknisten laitteiden toimivuuden enemmän tai vähemmän haluamallamme tavalla, teknologian kehittämisen, ympäristön tutkimisen ja tulkinnan sekä sosiaalisen interaktion ja ihmisen selittämisen tietynlaisista teoreettisista oletteista lähtien.

    Luonnontieteellinen maailmankuva näyttäisi rakentuvan niin sanotun naiivin realismin perustalle. Naiivi realismi on karkeasti ottaen "maailman ottamista annettuna". Tässä mielessä luonnontieteellinen maailmankuva jakaa samoja filosofia perusoletuksia naiivin realismin kanssa. Näitä oletuksia ovat mm. subjektin oleminen erillään objektista (maailman ja olennot siinä ovat erillään minun tietoisuudestani), muut ihmiset eivät le robotteja vaan heillä on jotakuinkin samankaltaisia ajatuksia, tunteita ja havaintoja kuin minulla; on mahdollista saada tietoa maailmasta sinänsä ja olla mielekkäässä interaktiossa toisten tajuisten olentojen (ihmisten kanssa).

    Edm. oletteet vaikuttavat olevan vastauksia niin sanottuihin skeptisiin argumentteihin, joihin ei näytä olevan olemassa yhteisesti jaettavia kiistattomia vastauksia. Joka ajattelee, että niihin on olemassa varmat vastaukset on ajattelussaan ottanut jonkin metafyysien oletteen tosiolevaksi asiaksi (dogma), ja on tässä mielessä ajattelussaan uskonnollinen. Tällaista kutsutaan skientismiksi; se on tieto-opillisesti ajatellen eräs uskonnollisuuden ilmenemismuoto.

    Tieteellinen realismi suppeuttaa ajattelua, mikäli vain sitä käytetään maailmankatsomuksen rakentamisvälineenä. Ongelmia on paljon. Esim. miten sinä voit todistaa minulle, että sinä olet olemassa? Mikä sinä on? Miten voit todistaa, että sinulla on tunteita? Psykologisten mittaustenko avulla (ihon sähkönjohtavuus+lomaketutkimukset+aiempi kerätty "tietous" vastaavista tutkimuksista)? Entä miten sinulla voi olla tietoa? Aistien välitykselläkö? Aistien "tietäminen" näyttäisi edellyttävän aistien olettamista.

    Ehkä maailma, ihminen, kokemus ja elämä (mitä ikinä ne sitten voisivat ollakaan?) eivät ole selitettävissä vain yhdenlaisilla selitysmalleilla. Yhdenlaisen mallin vaatimus voi olla vain ihmisen mielen rakennetta. "Maailma" voi olla ihan mitä.

    Ehkä ihminen voisikin pyrkiä komplementaariseen ajatteluun, jossa monia eri - kilpaileviakin - selitysmalleja voisi elää rinnakkain ihmisen mielessä (mielellä tarkoitan tässä yhteydessä kokemuksellista prosessia, jossa kokemani elämä eri muotoineen näyttäisi ilmentyvän)? Tämä on tietenkin ongelmallista, sillä mieli kovin herkästi näyttäisi haluavan vain "yhden totuuden". Olishan "yksi totuus" helppo, mutta onko se älyllistä laiskuutta ja ajattelun kypsymättömyyttä? Varttuneet tutkijat oletettavasti ovat tulleet tiedostamaan tietojensa, kykyjensä ja selitysmahdollisuuksiensa rajoja, ja riittävän kiihkottomuuden ilmentyessä komplementaarisuudella voikin olla mahdollisuus ilmentyä.




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto