Opiskelijat eivät osaa suomen kieltä

Suurimmalla osalla Tampereen yliopiston laitoksista opetusohjelmaan kuuluu vain yksi pakollinen suomen kielen kurssi. Sillä pitäisi opiskella akateemista kirjoittamista, mutta vähät tunnit kuluvat peruskieliopin parissa, koska opiskelijat eivät hallitse edes yhdyssanoja tai pilkutusta.

Suomen kielen opettajat sanovat kehityksen jatkuneen jo useita vuosia. Yhtenä syypäänä pidetään vuoden 1995 tuntijakoa, jossa pakollisten äidinkielen kurssien määrää vähennettiin lukiossa kahdeksasta kuuteen.

Lukiolaisten toivottiin valitsevan tilalle valinnaisia äidinkielen kursseja, mutta toisin kävi. Opetusneuvos Pirjo Sinko Opetushallituksesta kertoo, että keskiverto lukiolainen lukee nykyisin äidinkieltään seitsemän kurssia.

"Kärki pärjää kyllä. Heiveröisimmät ovat jättäneet kurssit vähemmälle", Sinko sanoo.

Kieliopilta vievät lukioissa yhä enemmän aikaa myös erilaiset media- ja ilmaisutaidon kurssit, joilla sijamuodoille ja taivutukselle ei ole aikaa. Oppimistuloksiin vaikuttaa myös lukion käyvien nuorten kasvanut osuus ikäluokastaan. Singon mukaan se ei kuitenkaan riitä selittämään koko ongelmaa.

Median vaikutus näkyy kielitaidossa

Sinko arvelee, että lukiolaisten suomen kielen osaamista ovat heikentäneet myös yhteiskunnalliset muutokset.

Tiedotusvälineet puhekielistyvät jatkuvasti, ja nuoret lukevat enemmän tekstiviestejä ja chat-palstoja kuin kirjoja. Myös englannin kielen vaikutus, eli anglismit, näkyvät entistä enemmän sekä kirjoitetussa että puhutussa kielessä.

Tampereen yliopistossa useimpiin tutkintoihin kuuluu pakollisena kolmen opintopisteen suuruinen suomen kielen kurssi. Varsinaista opetusta siihen sisältyy vain 20-24 tuntia, kun vastaavilla vieraiden kielten kolmen opintopisteen kursseilla opetusta on 40-42 tuntia.

Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi toivoo, että tilanne korjattaisiin lisäämällä opetustunteja myös suomen kielen kursseilla.

"Joskus aikoinaan on katsottu, että 20-24 tuntiakin riittää. On koettu, että opiskelijoiden taidot olivat paremmat", Tuomi pohtii.

Tuomen mukaan lisää opetustunteja kaipaavat sekä opettajat että opiskelijat, mutta nykyisillä määrärahoilla siihen ei ole varaa. Ratkaisua asiaan toivotaan resurssilisäyksenä yliopiston ensi vuoden budjettiin.

Äidinkielen tärkeys ymmärretään

Tuomi uskoo, että yliopisto-opiskelijoilla on kaikesta huolimatta motivaatiota suomen kielen opiskeluun tai että ainakin motivaatio löytyy viimeistään yliopistossa.

"Ymmärrykseni on se, että opiskelijat täällä näkevät asian tärkeyden. Heistä on tulossa akateemisia asiantuntijoita, ja yksi heidän työkaluistaan on kieli", Tuomi toteaa.

Lukiolaisten motivaatiota pyritään ensi keväästä alkaen parantamaan uudenlaisella ylioppilastehtävällä. Nykyisen aineistopohjaisen esseen korvaa uudenlainen tekstitaitokoe, jossa kirjoitetaan kolme lyhyttä tekstiä annetuista aiheista. Toisena päivänä kirjoitetaan entisenlainen essee, mutta nyt molempien tehtävien pisteet lasketaan yhteen. Aikaisemmin ylioppilastutkintolautakunta arvosteli vain paremman kahdesta lautakunnalle lähetetystä aineesta.

Singon mukaan lukion äidinkielen kurssit ovat vaativia, mutta ylioppilaskirjoitukset eivät motivoineet lukiolaisia valmistautumaan, koska perinteinen esseetehtävä koettiin helpoksi selvittää muutenkin.

Sinko uskoo uudenlaisen tekstitaitokokeen lyhyine kirjoituksineen kannustavan etenkin poikia, jotka pärjäävät äidinkielen yo-kokeessa selvästi huonommin kuin tytöt.

Lisää aiheesta sivuilla 10-11.