Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Metallin ytimessä

Sitovatko genret sanoittajia niin paljon, ettei artisti voi enää laulaa mistä haluaa? Onko metallisolistille jätetty pieni synkkä nurkkaus, josta maailmaa pitää tulkita tummanpuhuvilla kliseillä? Voiko populaarimusiikissa olla enää omaperäinen?

Rainer NygÃ¥rd ihmettelee, miksi ihmiset jaksavat olla kiinnostuneita hänen bändinsä Diablon sanoituksista. Kuva: Juha Honkonen
Rainer NygÃ¥rd ihmettelee, miksi ihmiset jaksavat olla kiinnostuneita hänen bändinsä Diablon sanoituksista. Kuva: Juha Honkonen

Penetrating Penetration

Metallimusiikki on yksi populaarimusiikin maskuliinisimmista lajeista. Jo Penetrationin (2000) nimi viittaa lajityypille falliseen narsismiin. Se ohjaa tulkitsemaan tekstiä mieskeskeisestä näkökulmasta - tunkeutuvan, työntyvän ja läpäisevän vartta pitkin.

Sanoituksessa kurotetaan ruumiillisuuden kautta jonnekin käsitteiden tavoittamattomiin, jumalisuuteen. Ajattelun abstrakteilla rakenteilla onkin usein elimellinen perusta, jopa arkikielemme ja -ajattelumme perustuu monesti ruumiillisuuteen pohjautuville metaforille.

Ensimmäinen säkeistö käynnistyy suorastaan diabolisella, siis pirun rankalla, unelmien ja todellisuuden vastakkainasettelulla. Väkivaltaiseen penetraatioon vihjataan sekä ruumiin että mielen tasolla. Ruumiillisuuden ja mielen rajat läpäisevä kuvakieli ("mind is tasting") kertoo eräänlaisesta synesteettisesta kokonaisaistimuksesta.

Ambivalenssia synnytetään etsimällä mielihyvän ja tuskan yhteistä juurta. Ruumiillisen intohimon symbolin, tulen ("flame of desire"), arkkityyppisiin merkityksiin on sisältynyt lämpö ja valo - mutta myös hävitys, tuska ja kuolema. Se on lisäksi puhdistava elementti, Penetrationissa jopa pyhittävä.

Kertosäkeistössä sieluun tehdään penetraatio miltei kirurgisen operaation hengessä. Kielellisesti ilmaus on hieman hämärä, tahallisesti tai tahattomasti epämääräinen. Kyse on kuitenkin eräänlaisesta ruumiin kuolettamisesta: mieli puhdistuu, kun rakkaus korvataan tuskalla.

Pyhän kaipuusta huolimatta sielun ylevä ja abstrakti käsite tahritaan groteskilla assosiaatioilla seksuaalisesta väkivallasta. Tämä kristillisten kulttuurin epäsuora pilkka on sangen tyypillistä metallikarnevaalia, pyhimpään tunkeutumista - haikailipa Jouni Hynynenkin taannoin lomalle kryptaan, jotta voisi häpäistä Paavi Johannes Paavalin II:n ruumiin.

Death metalin peruselementit - väkivalta, kauhu ja kuolema - ovat tietenkin tuttuja myös goottilaisesta romaanista, ja kivun rakkauden edelle asettaminen kytkeytyy dekandessin perintöön. Toisaalta juuri Jackass-sukupolven orgastisimpia kokemuksia on kipu; ostoskärryistä katukivetykseen kopsahtaminen ja A4-arkkien niittaaminen paljaisiin pakaroihin.

Liekö myös kielikuva ihmissuhteesta pelinä heijastus kulttuurista, jonka sadomasokistisessa (tosi)tv-viihteessä sosiaaliset suhteet pelkistyvät manipuloinniksi ja kilpailuksi? Rakastavaisten suhteita on kuvattu pelaamisena kultaisten laulukirjojen sivu, mutta Penetrationissa käsitellään raadollisempaa hekumaa: sadismi ja masokismi ovat toisiaan täydentävät vastakohdat, joissa on kyse vallan uusjaosta ja roolileikeistä.

Tekstissä ei myöskään langeta perinteisten sukupuoliroolien kärjistyksiin, kuten sankariheavyn sotureihin tai orjattariin. Sukupuolineutraalien pronominien (you/we) käyttö mahdollistaa tulkintoja esimerkiksi homoseksuaalisen rakkauden kivuliaimmista muodoista. Queer-tutkimukselle heavy tarjoaisi laajemminkin tutkimusmateriaalia.

Näistä kulmista voi työntyä syvemmälle Penetrationin merkityksiin. Semantiikkaa luo tietenkin myös se, minkälaisia kosketuspintoja synnyttävät sanat ja ilmaisu, kivusta ja nautinnosta karjahtelu.

Toni Lahtinen
Kirjallisuudentutkija

---

Kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen analysoi Diablon Elegance In Black -levyn kappaleen Penetration. Tämän jälkeen kysymme miten Rainer NygÃ¥rd tekee sanoituksia. Lisäksi laulajalta udellaan, kuinka lähelle totuutta Lahtinen pääsee analyysissään.

Innoittajina Juha Mieto
ja Dallasin JR. Ewing

"Jos jostain, niin lyyrisestä neroudesta metallibändit eivät ole tunnettuja", sanoo Diablon pystysolisti NygÃ¥rd. Häntä huvittaa Lahtisen analyysi. "Mietittiin, pitäisikö tämä laittaa meidän nettisivuille."

Lyyrikolle itselleen on hämärän peitossa, miten kappale Penetration sai alkunsa.

"Olisiko tässä ollut jonkun epäonnistuneen parisuhteen jälkeen raapaistu teksti. Kyllä analyysissä silti oikeilla jäljillä pyöritään ja hienoja termejä on löytynyt", hän nauraa.

"Metallimusiikista kun on kyse, luulen, että kuuntelijalle on pitkälti sama, mitä se setä rääkyy. Minua on inspiroinut tulevalla levyllä esimerkiksi Suomen Hiihtoliiton toiminta ja Juha Mieto. Yhdessä biisissä seikkailee innoittajana myös Dallasin JR. Ewing."

Kuitenkaan NygÃ¥rdille ei ole aivan yhdentekevää, mistä hän laulaa. "Emme ole sen tyylisiä kavereita, että kehtaisimme tehdä musiikkia lonkalta roiskien. Olen huomannut, että monet metallibändit eivät edes paina sanoja levyn kansiin, jolloin sanoittaja on luultavasti kirjoittanut raidoille pelkkiä kliseitä."

NygÃ¥rdin lyriikat kumpuavat pääasiassa yhteiskunnallisista aiheista tai omista henkilösuhteista. "Kappaleelle täytyy löytyä ensin hyvä lähtökohta. Se on enemmän siitä kiinni, miten inspiraation kääntää sopivaan muotoon. Arvostan sellaisia tekstejä, joiden sanoman kuulija voi tulkita monella tavalla. Lisäksi hyvin riimitettyyn tekstiin saa vokaalipuolelle enemmän ponnekkuutta."

"Ihmettelen kyllä hieman ihmisten kiinnostusta sanoituksistani. Esimerkiksi kitaristimme Marko Utriainen ei välitä yhtään mitä möykätään, kunhan nuotit ovat kohdallaan. Uskon, että suurin osa ihmisistä kuuntelee metallissa riffejä ja melodioita. Jos laulaja keksii jonkun nasevan hokeman, niin se on plussaa, oli se sitten vaikka perkele."

Uusi levy
ja kiertue

Diablon neljäs studioalbumi Mimic47 ilmestyy tammikuussa. NygÃ¥rd toteaa vanhan tiukan linjan jatkuvan tälläkin levyllä.

"Kyllä levyltä bändin tunnistaa. Väkisinkin sieltä paistavat myös ne vanhat maneerit, kerta samat miehet ovat musiikkia tekemässä. Edelleen allekirjoitan sen, minkä olen aikaisemminkin todennut, että jos lähtee pakolla uudistamaan musiikkiaan, niin siitä tulee yleensä silkkaa paskaa."

Uutukaisessa parhaiten NygÃ¥rdin mielestä onnistui erityisesti soundimaailma, jota hän kuvailee lämpimäksi ja korvia miellyttäväksi.

Omasta työskentelystään hän toteaa, että käyttää puhdasta lauluääntä enemmän kuin aikaisemmilla levyillä.

"Saimme kappaleisiin sillä tavalla lisää dynamiikkaa. Mimic47:ltä tulee livekäyttöön suoraan puolenkymmentä biisiä, joten vallan sontaa se ei voi olla", hän nauraa.

Juho-Heikki Matilainen

Diablon kiertuekaravaani saapuu Tampereen Yo-talolle helmikuun 17. päivä.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto