Tutkintouudistusta pidetään onnistuneena

Opetusministeriö, yliopisto ja Tamy ovat olleet tyytyväisiä tutkintorakenneuudistukseen.

"Arviomme mukaan tutkintouudistus on erittäin onnistunut", kertoo korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriöstä.

Tampereen yliopiston vararehtori Juhani Lehto sanoo, että suurta ongelmien sumaa ei tullut vastaan. Tässä suhteessa hän pitää prosessia onnistuneena.

"Tärkein hyöty Tampereen yliopistolle oli, että saimme kaikki laitokset ajan tasalle yhtä aikaa."

"Oli positiivista huomata, että monella laitoksella gradun arvo kasvoi, kun opintojen kuormittavuutta vertailtiin."

Myös opiskelijat ovat tyytyväisiä siihen, että opintopisteet vastaavat entistä paremmin tehtyä työmäärää.

Kolmannen vuoden teatterin ja draaman tutkimuksen opiskelija Sofia Vartiaisen opintoviikkojen muuntaminen opintopisteiksi ovat parasta aikaa tiedekunnassa käsittelyssä. Hän sanoo odottavansa päätöstä luottavaisin mielin.

Muilla mailla
ongelmia

Suomen yliopistot päätyivät ensimmäisten maiden joukossa Bolognan prosessiin.

Vararehtori Lehto uskoo, että juuri varhainen aktiivisuus tekee Tampereen yliopiston kiinnostavaksi ulkomaalaisten opiskelijoiden silmissä. Varsinkin, kun monessa maassa näyttää siltä, että samanlaisella kertarysäyksellä uudistus ei tule menemään läpi.

Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri Pasi Rautanen on samaa mieltä. Hän arvelee muutaman samaan aikaan aloittaneen maan kokeneen suurehkoja ongelmia neljän kuukauden aikana.

Aivan ongelmitta prosessi ei täälläkään ole mennyt. Rautanen sanoo, että rakenteiden nopea mullistus loi kirjastolle paineen hankkia valtavasti uusia kirjoja. Muun muassa valtio-opin ja kansainvälisen politiikan opiskelijat kertovat, että kaikkia kirjoja ei ole vielä saatavilla.

"Kuitenkin kirjasto on tehnyt erinomaista työtä sille annetuissa raameissa", Rautanen muistuttaa.

Tulevaisuudessa opiskelija suorittaa ensin kandidaatin tutkinnon. Kandin papereille ei kotimaassa Lehdon mielestä ole työmarkkinoita, joten opiskeluoikeus myönnetään automaattisesti maisterin tutkinnolle.

Rautanenkaan ei oikein jaksa uskoa kandin mahdollisuuksiin, vaikka suunnitteluvaiheessa oltiin toiveikkaita.

Kaksivaiheisuus helpottaa lähinnä sitä, että maisteriohjelman voi suorittaa vaikka ulkomailla.

Väliviikoista
hämmennystä

Lukuvuosi muutettiin kahdesta jaksosta neljään. Opiskelijat ovat ottaneet periodit vastaan iloisin mielin. Vartiainen ihastui väliviikkoihin, joiden aikana hän tekee rästiin jääneitä tehtäviä.

Rautanen puolestaan sanoo tauon aiheuttaneen hämmennystä opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä.

"On sovittu, että tuona aikana ei järjestetä kontaktiopetusta, mutta harjoituksia on silti pidetty. Toisaalta ei opetustaukoa lomaksikaan ole tarkoitettu, vaikka läsnäoloa ei voida vaatia."

Opintojenohjausta päätettiin tehostaa prosessin siivellä. Opettajia ja tutoreita on koulutettu ja opiskelijalle luotiin henkilökohtaisen opintojenohjauksen malli.

Lehto ja Rautanen ovat sitä mieltä, että opintojenohjaus pitää käsittää suunnitelmana, jota voi muuttaa. Tampereella käytiin keskustelua siitä, että opintosuunnitelmasta tehtäisiin sitova sopimus, jota opiskelijan tulisi noudattaa.

Tätä käytäntöä ei lopulta otettu käyttöön, vaan Tampereen yliopistolla saa edelleen valita suhteellisen vapaasti sivuaineita.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella ensimmäistä vuottaan opiskeleva Ville Pylkki on tehnyt henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa ja käynyt syksyllä tutorin pakeilla.

"Mielestäni juttutuokiot ovat tervetulleita, nimittäin silloin voi kysellä neuvoja. Tosin ensimmäisenä vuonna on lähinnä peruskursseja, eikä pahemmin ole tarvinnut miettiä, milloin minnekin menee."

Vartiainen ei ole tehnyt opintosuunnitelmaa ja hän odottelee kutsua opintojenohjaukseen tutor-iltaan, mutta sitä ei tunnu kuuluvan.

"Ihmettelen asiaa, koska siitä oli paljon puhetta ja kolmannella vuodella sivuaineopinnot ovat ajankohtainen asia."

Hän ratkaisi pulman käymällä oman opiskelijaopinto-ohjaajan juttusilla.