Junttaa tai kuole!
Tosysta Tage Lindberg nousi valtakunnalliseen Sosialidemokraattiset opiskelijat -yhdistykseen, jonka puheenjohtajana hän oli vuosina 2000–2002. Siitä kengät vain kasvoivat: 2002 Lindberg siirtyi pääministeri Paavo Lipposen avustajaksi.
Vaikka Helsinki imaisi töiden takia, Turku jäi osaksi Lindbergin elämää. Etenkin jääkiekkojoukkue Turun Tovereiden (TuTo) pienomistajuus sitoo Lindbergiä Turkuun.
”Talvella 1996 hurahdin TuToon sillä tavalla isomman kautta, ja edelleen olen yhtä hurahtanut. Kierrämme ympäri Suomen katsomassa pelejä.”
Nykyisin peleissä kulkee mukana yhä useammin myös Lindbergin 5-vuotias poika.
TuTo pelaa mestiksessä. Lindberg kertoo, että Turussa lähes kaikki kannattavat SM-liigatasolla pelaavaa Turun Palloseuraa.
”Mutta sitten on meitä, jotka valitsivat toisin. Ja kun valitsee toisin kaupungissa, jossa lähes kaikki ovat jotain muuta, sitoutuminen tähän toiseen juttuun on vahvaa. Pieni on kaunista.”
Turusta Lindberg sai jääkiekkojoukkueen ja kannukset opiskelijapolitiikkaan, mutta opiskelu jäi vähemmälle.
Lindberg kertoo tehneensä valtio-opin opinnoistaan karkeasti puolet. Sivuaineina hän luki poliittista historiaa ja sosiaalipolitiikkaa. Juuri nyt ei ole näköpiirissä saattaa opintoja loppuun. Ehkä joskus.
”Näin jälkikäteen ajateltuna muu kuin opiskelu vei ikävän paljon aikaa. Toisaalta opiskeluaikoina tapahtui monta asiaa ja syntyi sellaisia verkostoja, jotka ovat hyödyntäneet tulevaa elämää aika paljon. Verkostojen kautta on tullut kaikenlaisia, esimerkiksi Lipposen avustajaksi pääseminen. En kadu millään tavalla, vaikka tietenkin olisin voinut tehdä toisinkin.”
Lindberg pitää verkostoitumista parhaana eväänä, jota politiikkaan osallistuminen voi tarjota opiskelijalle.
”Silloin tutustui yli puoluerajojen ihmisiin, jotka nyt hallitsevat tätä yhteiskuntaa.”
Verkostoitumista hän korostaa myös koulutuksissaan, joita hän käy pitämässä opiskelijajärjestöille. Opiskelijoiden lisäksi Lindberg kouluttaa poliittisia ja ammattiyhdistysliikkeen ryhmiä. Koulutuksia kertyy 5–7 vuodessa.
Lindberg kertoo, että Junttaa tai kuole! -niminen luento on yksi hänen pidetyimmistään.
Tage kertoo koulutuksessa oman inhorealistisen näkemyksensä poliittisesta vaikuttamisesta kokouksissa ja niiden ulkopuolella. Lyhyesti: lobbaamisen ABC mallia House of Cards.
P-klubi, ei P-Klubi. Ei luumua.
En ole ylipäänsä tajunnut, miksi juttuja pitäisi jakaa osiin. Paljon vaivattomampaa lukea juttuja vain klikkaamalla page down -nappia kuin klikkaamalla uudelle sivulle. Kännykällä lukiessa taas ärsyttää, jos pitää moneen kertaan odotella sivun latautumista.
Komppaan aiempia kommentoijia, jutun jakaminen näin pieniin osiin tekee sen lukemisesta hankalaa. Hämmennystä ja tuskailua herätti myös korostettu teksti, jonka merkitys selvisi vasta artikkelin lopussa. Lisäksi viimeiseltä sivulta puuttuvat linkit aiempiin sivuihin.
Hei, kiitoksia palautteesta. Otamme tämän huomioon jatkossa pitkien juttujen jakamisessa sivuille. Toimituksessakin vielä opetellaan sivujen uusien ominaisuuksien käyttämistä. Käytännöt hioutuvat sitä mukaa, mitä enemmän sivuja päivitetään.
Miksi tämä juttu on jaettu näin moneen alasivuun? Tulee vaan lisää klikattavaa. Tällaisia kahden kappaleen pätkiä on turhauttavaa lueskella.
En oikeen ymmärrä mikä pointti on jakaa pitempi juttu jopa kahdeksalle alisivulle. Huhhuh. Hesarin sivuillakaan ei oo noin pitkiä. 1-4 vielä menis jotenkin, mut 8 on aivan liikaa. Juttu jää kesken. Eihän tässä juttusivulla oo ees mainoksia näkyvissä, joten display-lukujen nostollakaan sitä on huono perustella.