Ole hereillä, tämä koskee sinuakin
Suomen ylioppilaskuntien liiton tamperelaispuheenjohtaja Jari Järvenpää aloittaa vuotensa eduskuntavaalityöllä. Hänestä opiskelijoiden kannattaa olla nyt hereillä, sillä iso osa puolueista ajaa etenkin suurten ikäluokkien etuja.
Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n uudella puheenjohtajalla on vinkki: eduskuntavaalien lähestyessä opiskelijoiden kannattaa seurata, mitä poliitikot puhuvat vaikkapa opiskelijoiden toimeentulosta ja koulutuksen maksullisuudesta. Jari Järvenpään luotsaama SYL on kiireinen lobatessaan opiskelija-agendaa. Eduskuntavaalikampanjointi kuuluu liiton vuoden tärkeimpiin teemoihin.
”Esimerkiksi opiskelijoiden toimeentulosta leikataan herkästi. Opiskelijoiden ja nuorten yli on helppo kävellä, sillä olemme melko pieni äänestäjäryhmä.”
Analyyttisesti puhuvasta Järvenpäästä huomaa, että hän on tottunut ajamaan opiskelijoiden etua – luottamustoimet alkoivat jo lukion oppilaskunnassa. Tampereen yliopistossa työllistivät historian ainejärjestö Patina sekä Tampereen yliopiston ylioppilaskunta.
Järvenpään mielestä suurin osa puolueista ajaa etenkin suurten ikäluokkien etuja. Tiettyjä puolueita hän ei lähde nimeämään. Suurten ikäryhmien huomioimisen ymmärtää, mutta Järvenpään mielestä nuoria ei saisi kuristaa esimerkiksi vain nykynuorten eläkemaksuja nostamalla tai maksullisen koulutusjärjestelmän luomisella.
”Vaikka joku on vähemmistössä päätöksenteossa, Suomi ei voi olla ikäluokkien diktatuuri. Emme voi tehdä päätöksiä vain nuorten sukupolvien kustannuksella.”
SYL:lla on linjauksia myös opiskelijoiden toimeentulosta. Yksi tapa parantaa sitä olisi perustulomalli.
”Tärkeintä on, ettei opiskelijan toimeentuloa heikennetä. Keskustavetoisessa hallituksessa perustulokokeilu voisi olla mahdollinen”, Järvenpää pohtii.
Lukukausimaksuja on ehdotettu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. SYL:n kanta on selvä: opiskelijoilta kerättävät lukukausimaksut koulutusviennin moottorina eivät toimi: sen osoittavat vaikkapa Ruotsin ja Tanskan kokeilut.
”Koulutusvientiä on jo muun muassa oppimisympäristöjen, -pelien ja opettajakoulutuksen saralla. Tällainen vienti ei vain usein nouse mediaan ja poliitikkojen suuhun.”
Järvenpään mielestä koulutusvienti voisi olla yksi osa suomalaisen talouden perustaa, mutta siitä tuskin tulee uutta Nokiaa, jos mistään.
”Vertaamme Suomessa liikaa itseämme koulutuksen supervaltoihin, kuten Yhdysvaltoihin. Pelkkä tutkintokauppa ei ole 10–20 vuoden päästä relevantti bisnes.”
Järvenpää kehottaa seuraamaan myös tamperelaista keskustelua korkeakouluyhteistyöstä. Hän toivoo opiskelijoiden pääsevän pohtimaan kolmen korkeakoulun tulevaisuutta.
”Aluksi näytti siltä, ettei opiskelijoita oteta mukaan suunnitteluun. Esimerkiksi Tamy toi kuitenkin esiin joka ryhmän kuulemisen tärkeyden”, Järvenpää sanoo.
Sivu: 1 2