3D-tulostus vie vallankumouksen äärelle

3D Crushissa kuka tahansa voi käydä tulostamassa esineitä 3D-printtereillä. Tulostaakseen jotakin ei tarvitse osata itse piirtää 3D-malleja. Aviisi-muotti syntyi verkkosivustolla, jossa voi helposti luoda piparkakkumalleja. Kuvan voi joko piirtää itse tai hyödyntää valmista kuvaa, jonka ääriviivat sovellus poimii.
Esineiden 3D-malleja löytyy lukuisilta verkkosivuilta. Valmiiksi mallinnettua tavaraa löytyy lelukoirasta työkaluihin ja vaatteisiin. 3D Crushin tulostimilla voi tosin tulostaa enintään 20 senttimetriä leveitä, korkeita ja syviä esineitä – joita voidaan kuitenkin tulostuksen jälkeen liimata yhteen isommiksi kokonaisuuksiksi.
Hinnoissa on aloitusmaksu ja minuuttilaskutus. Pikkuesineitä saa tulostettua muutamilla euroilla.
3D Crushin perustaja Sammeli Majava on koulutukseltaan datanomi ja opiskelee parhaillaan ammattikorkeakoulussa englanninkielistä tradenomitutkintoa.
Koulutuksen tai työhistorian sijaan lapsena vietetyt tunnit scifin parissa ovat syy, jonka vuoksi Majava päätyi perustamaan 3D-tulostuskahvilan.
”Star Trekissä on ollut laitteita, jotka pystyvät luomaan mitä vain. Kun aloin seurata, mitä teknologiassa ollaan tekemässä ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan, 3D-tulostus ryhtyi kiinnostamaan.”
Majavan mielestä Suomi on vielä 3D-tulostuksen hyödyntämisen takapajula.
Aviisi-muotin kasvaessa kerros kerrokselta on aikaa pohtia 3D-tulostuksen tulevaisuutta.
Uutisotsikoissa ovat vilahdelleet Kiinassa jättitulostimella luodut talot ja 3D-tulostettu selkänikama.
Suomessa 3D-tulostuksen äänitorvi on Suomen pikavalmistusyhdistys, joka perustettiin vuonna 1998. Yhdistyksen puheenjohtajan Jukka Tuomen mukaan 3D-tulostamista ympäröi parhaillaan maailmanlaajuinen hype, joka keskittyy kotitulostamisen ja harrastelaitteiden ympärille.
Harrastustoiminta on kuitenkin vain pieni osa 3D-tulostamisen kokonaisuutta. Tuomen mukaan 90 prosenttia alan toiminnasta tapahtuu yrityksissä.
”Tämä ei näy suurelle yleisölle.”
Pikavalmistusyhdistyksen lisäksi Tuomi vaikuttaa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa tutkimuspäällikkönä. Hän kertoo, että vielä 1990-luvulla Suomessa oltiin maailman huippuja 3D-tulostamisen tutkimuksessa, sovelluksissa ja teollisessa toiminnassa.
”Niin sanottu Nokia-klusteri oli voimakas. Sitten jäimme jälkeen. Tapahtui ikävä ilmiö, kun Nokia siirsi tuotekehitystä pois Suomesta. 3D-tulostusalan soveltava toiminta yrityksissä lähti laskuun.”
