Mans3 – jaa, ei vai tyhjää?

Tiedustelimme pirkanmaalaisten kansanedustajien kantoja tamperelaisten korkea­koulujen yhdistämishankkeesta Tampere 3:sta. Mitä uhkia edustajat näkevät hankkeessa, ja kuka toivoo tarvittavan lakimuutoksen näkyvän hallitusohjelmassa?

Silja Viitala, teksti & kuvitus

Kesärannassa, Ranskassa, ratikassa ja pahassa paikassa. Vastavalittujen pirkanmaalaisten kansanedustajien työn aloitus on ollut kiireinen. Uudet edustajat ovat tutustuneet tulevaan työhönsä ja kiitelleet äänestäjiä toreilla ja lehdissä.

Suurin osa pirkanmaalaisista parlamentaarikoista ehti vastata Aviisin Tampere 3 -hanketta koskeviin kysymyksiin. Kansanedustajien kantojen tiedustelu on tärkeää, sillä ammattikorkeakoulun ja kahden yliopiston yhdistämiseen tähtäävä uudistus ei voine toteutua ilman eduskunnan tekemiä lakimuutoksia.

Edustajat suhtautuvat Tampere 3 -hankkeeseen pääsääntöisesti joko neutraalisti tai myönteisesti. Tavoitetuista edustajista kukaan ei suoraan vastustanut hanketta. Anna Kontulan (vas) ja Sanna Marinin (sd) mielestä hanke on vielä niin lapsenkengissä, että kumpikaan ei halunnut vastata yksityiskohtaisiin kysymyksiin.

Kulunut lukuvuosi jää historiaan. Vaikka Tampere 3 -suunnitelmat eivät ikinä toteutuisi, kyseessä on avaus, joka herättää keskustelua koulutuspolitiikan uudistamisesta – onnistui hanke tai ei.

Huhtikuussa Tampere 3:n ohjausryhmä kokosi linjauksistaan yhteenvedon, ja selvitystyön loppuraportin pitäisi ilmestyä toukokuun puolivälissä. Ylioppilaskunta Tamy järjestää asiaa käsittelevän ylioppilaskunnan kokouksen 21. toukokuuta.

Ohjausryhmän tekemä yhteenveto antaa vastauksia moniin opiskelijoita kiusanneisiin kysymyksiin. Tampere 3:sta on tarkoitus tulla yliopisto, josta voi hankkia alemman korkeakoulututkinnon kolmen tai neljän vuoden tavoiteajassa. Kolmevuotisen tutkinnon suorittajat tähtäävät maisteriksi, nelivuotiset suoraan työelämään. Tieteellistä tutkimusta korostetaan maisteri- ja tohtorivaiheessa.

Tampere 3:n valtionrahoitus perustuisi nykyiseen yliopistojen rahoitusmalliin. Ammattikorkeakouluun rinnastettavissa oleva koulutus keräisi uudelle yliopistolle rahaa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin mukaisesti. Tarkoitus on siis yhdistää eri koulutusasteiden valtiolta saamia rahoja.

Jos uusi yliopisto perustetaan, alkuvaiheessa rahaa uppoaa esimerkiksi yhteisiin tietojärjestelmiin, opetussuunnitelmien uudelleenmuotoiluun ja yhteensovittamiseen sekä omaisuusjärjestelyihin. Perustamiskustannuksiin haettaisiin valtiolta 50 miljoonaa euroa vuodessa ensimmäisen viiden vuoden ajan.

Kansanedustajat Lea Mäkipää (ps), Arto Pirttilahti (kesk), Olli-Poika Parviainen (vihr), Arto Satonen (kok) ja Sari Tanus (kd) korostivat vastauksissaan opiskelijoiden ja henkilökunnan mielipiteiden huomioon ottamista hankkeen edetessä.

Edustajat kiittelevät erityisesti sitä, että selvitystyötä on lähdetty toteuttamaan oppilaitoksista sisältäpäin.