Yliopiston hallituksen valinta herättää kritiikkiä – Valta lipuu yliopiston ulkopuolelle, eikä naisiakaan ole tarpeeksi
ESA KESKINEN, teksti
123rf, kuva
UUDEN TAMPEREEN yliopiston ensimmäiseen hallitukseen nimitettiin lokakuussa filosofian tohtori Ilkka Herlin, professori Jari Kinaret, emeritusprofessori Kimmo Kontula, Tampereen pormestari Lauri Lyly, yhteiskuntatieteiden ylioppilas ja Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela, kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen ja professori Pirkko Liisa Raudaskoski.
Hallituksen nimitti nimityskomitean ehdotuksen pohjalta yliopiston keskeinen hallintoelin, konsistori. Hallitus aloitti toimintansa heti päätöksen jälkeen.
Hallitukseen valittiin niin sanottua korkean profiilin väkeä, kuten miljardin euron tutkimushanketta hiilimateriaaleista vetävä Kinaret ja Kone-dynastiaan kuuluva Herlin.
Poikkeuksellista on se, että kyseessä on ensimmäinen säätiöyliopiston hallitus, jossa on mukana opiskelijajäsen.
KONSISTORIN JÄSEN dosentti Hanna Kuusela jätti hallituksen valintaan eriävän mielipiteen. Kuuselan mielestä yliopiston itsehallinto ei aidosti toteudu ilman yliopistoyhteisön laajaa edustusta hallituksessa.
Uuden säätiöyliopiston hallitus on kokoonpanoltaan kapeampi kuin esimerkiksi nykyisen Tampereen yliopiston hallitus. Nykyhallituksessa on 11 jäsentä, kuusi yliopistoyhteisön sisältä ja viisi ulkopuolelta.
Vastavalitun hallituksen jäsenistä vain Suomelalla on suora side yliopistoihin. Lisäksi tohtori Puustinen on ollut mukana johtamiskorkeakoulun tutkimusryhmässä.
Kuuselan mukaan nyt tehty nimitys siirtää merkittävästi yliopistollista päätöksentekovaltaa yliopistoyhteisön ulkopuolelle eikä noudata perustuslain ja yliopistolain henkeä yliopistojen itsehallinnosta.
”Tehty nimityspäätös ja sitä valmistelleen nimityskomitean kokoonpano, asema sekä komitean toimintaa rajoittaneet ohjeistukset pohjasivat johtosääntöön, jonka lainmukaisuudesta on kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle”, Kuusela kirjoittaa eriävässä mielipiteessään.
TAMPEREEN YLIOPISTON siirtymäkauden hallitus muutti keväällä yliopiston toimintaa ohjaavaa johtosääntöä kertomatta kenellekään.
Muutettu johtosääntö rajasi tarkasti hallituksen nimityskomitean kokoonpanoa ja määräsi, että vaaleilla valittu konsistori voi vain hyväksyä tai hylätä nimityskomitean tekemän esityksen kokonaisuudessaan. Niinpä konsistorille esiteltiin nimityskomitean laatima nimilista seitsemästä ehdokkaasta, eikä konsistorilla tai yliopistoyhteisöllä laajemmin ollut tietoa muista ehdokkaista.
Myöskään uuden yliopiston rehtoriehdokkaiden nimiä ei kritiikistä huolimatta julkaistu.
MYÖS YLIOPISTON hallituksen sukupuolijakaumaa on kritisoitu.
Hallituksessa on viisi miestä ja kaksi naista. Tasa-arvovaltuutetun toimisto otti jo etukäteen kantaa hallituksen kokoonpanoon ja kiintiösäännön soveltamiseen, kun opiskelijoiden edustaja tiedusteli asiasta lokakuun puolivälissä.
Ylitarkastaja Anu Laaksonen totesi, että yliopistot käyttävät julkista valtaa ja ovat velvollisia ottamaan johto- ja hallintoelimiinsä tasapuolisesti miehiä ja naisia. Jos toimielimessä on seitsemän jäsentä, molempia sukupuolia on oltava vähintään kolme. Uuden yliopiston seitsemästä dekaanista vain yksi on nainen.