Rajalla

Epämukava suhde Venäjään periytyi ruotsalaisilta osaksi suomalaisuutta. Ruotsi kävi entisen Novgorodin ja myöhemmin Venäjän kanssa useita sotia, joiden jalkoihin siviilit jäivät. Mahdollisuus autonomiaan ja rauhaan Venäjän vallan alla otettiin hyväksyvästi vastaan vuonna 1809, mutta venäläisiksi suomalaiset eivät halunneet tulla. Itsenäisyyttä edeltäneet sortokaudet loivat suomalaisten minäkuvan, jonka perustana oli erottautuminen idästä. Suomen ja Venäjän yhteiselon päättyessä vuonna 1917 raja sulkeutui tiukasti kommunistisen aatteen torjumiseksi.
Sallassa kuitenkin tiedetään, että ideologia voi rajalla olla kansallisuutta voimakkaampi side. Rajaseudun vähävarainen väestö oli 1920-luvulla kyllästynyt epätasa-arvoon ja mieltynyt punaiseen aatteeseen. Rajaa vartioimaan komennetut suojeluskuntalaiset jäivät alakynteen, kun ”korpikommunistit” julistivat vallankumouksen tukkisavotalla kuuluisassa läskikapinassa, jonka avauspuheen punaupseeri piti lihalaatikon päällä seisten.
Punaisuus pysyi Sallassa sotien jälkeenkin. Erityisen sitkeästi se istui aivan rajan tuntumassa Naruskan kylällä, jossa Suomen kommunistista puoluetta äänestettiin ahkerasti vielä pitkään ja jossa kylänmiehet saivat 1950-luvulla syytteen vakoilusta.
Raja tuo mieleen sodan. Sodassa raja kyseenalaistetaan ja sitä puolustetaan. Vaikka talvi- ja jatkosota ovatkin suuressa mittakaavassa vain yksi toisen maailmansodan näyttämöistä, suomalaisille ne ovat osa kansallista tarinaa, jossa Venäjä on uhka.
Jotkut veteraanit puhuvat paljon, toiset eivät ollenkaan. Kaikesta ei kylmän sodan aikana edes saanut puhua, jotta Neuvostoliitto ei ärsyyntyisi.
Erityisesti partisaani-iskut, joita Neuvostoliitto ei tunnustanut, olivat vaikea aihe. Iskuissa neuvostoliittolaiset surmasivat suomalaisia rajaseudun siviilejä.
Kuhmolainen Veikko on merkinnyt nastoilla aitan seinään veriläiskän ja luodinjäljet, jotka lävistivät äidin, mutta ei tapahtumista huolimatta kanna kaunaa venäläisille.

Itärajan asukkaat saivat 1940-luvulla pelätä siviilejä surmanneiden neuvostopartisaanien hyökkäyksiä. Eräänä aamuna partisaani astui kynnyksen yli ja ampui kuhmolaisen Veikko Juntusen isän, äidin ja veljen hänen ympärilleen aitan lattialle, jossa he olivat nukkuneet. Veikossa ja aitassa asuu suru, mutta ei katkeruus.

Suomen kansan myyttistä alkuperää etsittiin 1800-luvulla Suomen ulkopuolelta Vienanmeren Bjarmiasta, jonka perintö eli idän kalevalaisissa lauluissa. Jussi Huovinen Suomussalmen Hietajärvellä on Suomen viimeinen vienankarjalainen runonlaulaja. Jussi muistaa, kuinka suomalaiset avoimesti ryssittelivät rajalla asuvia karjalaisia.
Suomalaisilla ei tunnu olevan yhteistä käsitystä siitä, mikä Venäjä on ja miten sen politiikkaan tulisi suhtautua.
Sodan kokeneiden sukupolvien painuessa pois tapamme hahmottaa suomalaisuutta muuttuu ja sodan muisto hämmentää.
Itä on julkisessa keskustelussa vuoroin uhka, vuoroin mahdollisuus. Tällä hetkellä Suomessa puhutaan Venäjästä lähinnä idästä Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden ja kuihtuvan ruplan yhteydessä.
Kun Venäjä keväällä 2014 miehitti Krimin, sävy oli toinen. Suomi on halunnut olla osa länttä mutta samaan aikaan itäisen mahdin erityinen ystävä.
Raja on sekä symbolinen, että paljaan todellinen.
Mitä Venäjä merkitsee niille kylille, jotka ovat aivan sen kyljessä kiinni?

Venäjän ortodoksinen uskonto on ollut osa Ilomantsia jo 1500-luvulta lähtien, mutta maaltapako uhkaa vanhoja perinteitä. Suomen ainoa vanha tsasouna eli ortodoksinen rukoushuone sijaitsee hiljenevässä Hattuvaarassa, joka on sekä Suomen että manner-EU:n itäisin kylä.

Hattuvaarassa käytiin jatkosodan viimeisiä ratkaisevia taisteluita, ja Pertti Hoskosen suvun tilalla yöpyivät sodan aikana Mauno Koivisto ja Lauri Törni. Isäa ja sedät eivät suostuneet puhumaan Pertille sodasta. Hän asuu edelleen kuihtuvassa kotikylässään. ”En usko, että Venäjä tänne nyt hyökkäisi. Eihän täällä ole enää mitään.”
:// Rajalla-reportaasin kuvat ovat osa valokuvaaja Ella Kiviniemen lopputyötä, jota hän teke Danish School of Media and Journalism -koulussa Tanskassa. Tietoa projektin valmistumisesta saat osoitteesta www.by-the-borderline.com.
Sivu: 1 2
 
 