Puntari: Meneekö talous yliopiston tilojen kehittämisen edelle?
Tampereen yliopisto vuokrasi ulos tilat, joihin oli kaavailtu uutta tilaa opiskelijoille. Vuokraus on osa yliopiston pidempiaikaista tavoitetta tiivistää tilankäyttöä. Opiskelijat kuitenkin kokevat ilmiön ongelmalliseksi. Meneekö talous aina tilojen kehittämisen edelle?
Nousussa: Julkisen rahoituksen vähetessä talous painaa yliopiston päätöksenteossa. Ei yllätä, että Tampereen yliopistolla ollaan tyytyväisiä alkuvuonna Voionmaan koulutuskeskuksen kanssa tehtyyn sopimukseen: 1950 neliömetriä Humanika-kirjastolta Tietopinnissä vapaaksi jäänyttä tilaa vuokrataan ulos heinäkuun alusta.
”Pyrimme siihen, että neliöt ovat tehokkaassa käytössä. Jokainen neliö maksaa”, Tampereen yliopiston hallintojohtaja Petri Lintunen sanoo.
Tampereen yliopiston tilat omistaa Suomen yliopistokiinteistöt. Voionmaan kanssa tehdyn sopimuksen arvo on tilapalvelupäällikkö Taina Vimparin mukaan jo kuukaudessa kymmeniä tuhansia euroja. Petri Lintunen lisää, että sopimus on merkittävä viiden vuoden kestonsa vuoksi. Lintusen mukaan tiloja on tiivistetty johdonmukaisesti: Hämeenlinnan luokanopettajakoulutukselta taakse jäi 14 000 neliötä ja Tullin alueelta 5 000 neliötä.
”Olemme tiivistäneet tiloja, jotta opetustoimintaan jäisi mahdollisimman paljon rahaa.”
Taina Vimparin mukaan yliopistolla ei ole enää löysiä neliöitä. Atalpan ensimmäinen kerros on ollut vajaakäytöllä, mutta yliopiston normaalikoulun remontti tuo koululaiset Atalpaan 2016–2017. Säästöä syntyy, kun tiloja ei tarvitse hankkia ulkopuolelta.
”Ei pitäisi olla niin, että niissä yksiköissä, joilla on resursseja ja ymmärretään tilojen tärkeys, tiloihin panostetaan ja muilla opiskelijoilla ei ole vastaavia tiloja käytettävissään.”
Laskussa: Talouden paineessa tiivistyvä tilapolitiikka ei kerää kiitosta opiskelijoilta. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja 20 opiskelijajärjestöä lähettivät Tietopinnin tilojen vuokrausuutisen jälkeen hallintojohtaja Petri Lintuselle ja tilapalvelupäällikkö Taina Vimparille avoimen kirjeen. Siinä kritisoitiin päätöstä vuokrata tilat ulos, sillä Tietopinnin kolmanteen kerrokseen oli suunnitteilla opiskelutiloja.
”Ryhmätyö- ja omaehtoisen oppimisen tilat ovat kovassa käytössä, ja tilapulaan on vuosikaudet lupailtu vastausta, jota Tietopinnin hanke oli lunastamassa”, kirjeessä sanotaan.
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Veera Kaleva kertoo, että oppimisympäristöjen kehittämisestä on Tampereen yliopistossa puhuttu ainakin vuodesta 2012.
”Linjauksia ja suunnittelua on, mutta jos muut asiat menevät aina ohi, niin missä vaiheessa oppimisympäristöjä päästään toden teolla kehittämään? Esimerkiksi Hervannassa yliopisto on tehnyt isoja panostuksia opiskelutiloihin strategisena valintanaan.”
Kaleva sanoo, että tilojen kehittäminen opiskelijoille ei aina vaadi valtavia rahasummia: kalustein ja sermein tiloille voi jo tehdä paljon. Hyvänä esimerkkinä opiskelutilojen kehittämisestä hän mainitsee vuonna 2013 avatut Pinni A -rakennuksen porttiosan tilat.Yhtenä ongelmana Kaleva näkee sen, että opiskelutilojen laatu riippuu yksiköstä. Esimerkiksi kasvatustieteiden ja media-alan opiskelijoilla on hyviä tiloja.
”Ei pitäisi olla niin, että niissä yksiköissä, joilla on resursseja ja ymmärretään tilojen tärkeys, tiloihin panostetaan ja muilla opiskelijoilla ei ole vastaavia tiloja käytettävissään.”
Hallintojohtaja Petri Lintunen vakuuttaa, että yliopistolla ymmärretään oppimistilojen merkitys. Hänen mukaansa Tietopinnin hankkeen kariuduttua esimerkiksi Päätalolla Café Campuksen viereinen lukusali voi olla yksi kehitettävistä tiloista. Tietopinnin tilojen kaltaista hanketta ei kuitenkaan nyt ole luvassa.
Iso sivujuonne tilojen tiivistämisessä liittyy yliopiston entisen kirjaston Attilan yläkerran tiloihin, joissa muiden muassa Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri, yliopiston laulajat ja Torvikopla Big Band ovat harjoitelleet. Yliopisto tarjoaa tällä hetkellä yhtyeille harjoittelutilan, mutta vuokrasopimus on irtisanottu päättymään toukokuun lopussa. Korvaavia tiloja ei järjestöille ole osoitettu.
Tausta: strategian kirjaukset
Tampereen yliopiston strategiassa vuosille 2016–2020 mainitaan luovat oppimisympäristöt kaksi kertaa.
Ensimmäisessä kirjauksessa todetaan, että ”monipuoliset oppimistavat ja luovat oppimisympäristöt kannustavat jatkuvaan oppimiseen”.
Toisessa kohdassa todetaan, että ”yliopisto vahvistaa opetuksen pedagogista johtamista sekä toteuttaa joustavia opintopolkuja ja luovia oppimisympäristöjä”.