Tampere 3 ja kuuman keskustelun kevät

Tampere 3 -hankkeessa puhuttavat nyt yliopiston oikeushenkilömuoto, lainsäädäntö ja yhdistymisaikataulu. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmät valmistelemaan uutta yliopistoa. Esitysten on tarkoitus olla valmiita syksyllä.

Jenna Keto-Tokoi

Tampereen kolmen korkeakoulun yhdistäminen otti jälleen harppauksen eteenpäin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti helmikuun puolivälissä kolme työryhmää valmistelemaan uuden yliopiston perustamista.

Yliopistosta on näillä näkymin tulossa säätiömallinen konserniyliopisto, joka omistaa Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk).
Tampereen yliopiston hallitus kokoontui helmikuun puolivälissä keskustelemaan muutoksista. Hallituksen opiskelijaedustaja Anne Soinsaari sanoo, että kokouksessa käsiteltiin muun muassa kolmikantaperiaatetta.

”Haluamme pitää huolta siitä, että edustus on kolmikannan mukaisesti sekä opiskelijoista, tutkimus- ja opetushenkilökunnasta että professoreista kaikissa päätöksentekoelimissä. Meille julkisoikeudellinen yhteisö on mieluisempi oikeushenkilömuoto, sillä julkisoikeudellinen yhteisö takaa demokratian varmemmin lakiteitse.”

Kolmikantaedustus on julkisoikeudellisessa yliopistossa lakisääteistä, säätiömallisessa ei. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on säätiöpohjainen, eikä sen hallitus noudata kolmikantaa. Soinsaari sanoo, että jos säätiömalliin päädytään, tulevan hallituksen kooksi toivotaan suurempaa kuin seitsemän, joka on säätiöyliopiston hallituksen koko nykyisen lain mukaan. Soinsaaren mielestä eri ryhmien edustettavuus ei ole tarpeeksi laaja näin pienessä hallituksessa. Tampereen yliopiston hallituksessa on tällä hetkellä 11 jäsentä.

”Jos vahva rahoittaja ja omistaja sanoo näin, kyllä meidän täytyy aika tarkalla korvalla sitä kuunnella.”

Aiesopimukset yhdistymiseen liittyvistä asioista tehdään tämän kevään aikana korkeakouluissa. Tähän mennessä opetus- ja kulttuuriministeriö OKM on tiedotteissaan käyttänyt useaan otteeseen termiä säätiöyliopisto kuvatessaan tulevan yliopiston oikeushenkilömuotoa.

”Autonomisella yliopistolla on oltava sananvaltaa siinä, minkälaisiin lopputuloksiin tulemme. Kun kokoonnumme maaliskuussa TTY:n hallituksen kanssa, pääsemme keskustelemaan yhdessä näistä asioista. Olen ymmärtänyt, että Hervannan päädylle säätiöyliopisto olisi mieluisampi. OKM:n ulostulot ovat mukailleet tätä näkökulmaa”, Soinsaari sanoo.

Tampere 3 -hankejohtaja Päivi Myllykangas sanoo, että OKM:n lausuntoja tulee kuunnella päätöksiä tehtäessä.

”Jos vahva rahoittaja ja omistaja sanoo näin, kyllä meidän täytyy aika tarkalla korvalla sitä kuunnella. En sano, onko säätiöyliopiston luominen todennäköistä. Sanon kuitenkin, että OKM:n lausunnot on otettava vakavasti.”
Tampere 3-hankkeen on arvioitu vaativan noin 50 miljoonan vuosittaisen lisärahoituksen ensimmäisten viiden vuoden aikana. Tähän summaan kuuluu muun muassa Tamkin osakkeiden ostaminen. Nyt osake-enemmistön omistaa Tampereen kaupunki. OKM ja Tampereen kaupunki käyvät keskustelua Tamkin arvosta, joten lopullinen menoerä selviää, kun neuvottelut saadaan päätökseen. Suuri kulu syntyy  myös tietojärjestelmien yhtenäistämisestä ja uudistamisesta, joka tulee viemään Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melinin mukaan kymmeniä miljoonia.

Tampereen yliopisto ja OKM käyvät toukokuussa tulosneuvottelut, joissa selviää OKM:n rahoitus yliopiston perustoimintoihin seuraavalle neljälle vuodelle.

”Tämän vuoden rahoitusleikkaukset katetaan yliopiston säästöistä. Seuraavan neljän vuoden sopimuskauden rahoitus riippuu neuvottelujen tuloksesta. Toivomme, että Tampere 3 on ministeriönkin näkökulmasta tärkeä kehittämishanke, jotta saamme perusresursseihimme sellaisen rahoituksen, että yliopisto pärjää ilman yt-neuvotteluja”, Melin sanoo.

Tulosneuvotteluissa käydään keskusteluja myös tulevista Tampere 3 -rahoituksista ja tälle vuodelle myönnettävän lisätuen määrästä. Melin ei uskalla arvioida summia, mutta toivoo useita miljoonia tämän vuoden Tampere 3 -suunnittelutyölle. Melinin mukaan ministeriö on antanut olettaa, että tällaisen resurssin saaminen olisi mahdollista.

”Päätettäviä asioita ovat esimerkiksi oikeustoimihenkilömuoto, hallinto, lakimuutokset, kokonaisaikataulu ja se, milloin Tampere 3 ottaa opiskelijoita sisään.

Yliopistojen yhdistymistä valmistellaan kolmessa ryhmässä. OKM:n työryhmä koostuu sen omista virkamiehistä, jotka valmistelevat lainsäädännöllisiä muutoksia ja hallinnollisia päätöksiä. Ohjausryhmä käy läpi käytännön asioita ja toimintaan liittyviä kokonaisuuksia eli sitä, kuinka yhdistyminen vaikuttaa yliopistoon. Johtoryhmä keskustelee Tampere 3:n rakenteesta ja omistussuhteista.

”Jos pysymme OKM:n edellyttämässä aikataulussa, päätösten ja selvitysten on oltava valmiita lokakuussa. Päätettäviä asioita ovat esimerkiksi oikeustoimihenkilömuoto, hallinto, lakimuutokset, kokonaisaikataulu ja se, milloin Tampere 3 ottaa opiskelijoita sisään. Lisäksi brändäyssuunnitelman on oltava selvillä. Siihen kuuluvat muun muassa yliopiston nimi ja se, kuinka viemme kokonaisuudessaan asiaa eteenpäin”, sanoo Myllykangas.

Hän myöntää, että aikataulu on haastava: päätettävää on paljon ja uudet työryhmät vasta aloittivat. Muutokset tulisi suunnitella syksyksi, jotta lakimuutoksista voidaan päättää eduskunnassa ensi vuoden helmikuussa. Kun rakenteellisista päätöksistä on sovittu, sisäiset muutokset tulevat entistä enemmän esille. Ne koskevat opiskelijoita, opettajia ja henkilökuntaa.
Duaalimalliin eli yliopiston ja ammattikorkeakoulun erotettuun tutkintomalliin ei kosketa, joten maisteritasoiset yliopistotutkinnot säilyvät, samoin ammattikorkeakoulun omat tutkinnot. Tavoitteena korkeakoulujen yhdistämisessä on poistaa opetuksen päällekkäisyyksiä ja monipuolistaa opiskelijoiden mahdollisuuksia valita kursseja. Opiskelu ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä tulee olemaan joustavampaa.  Ensimmäiset pilottihankkeet korkeakoulujen välillä on jo aloitettu. Esimerkiksi rakentamisen opiskelua suunnitellaan niin, että TTY:n ja Tamkin opiskelijat suorittavat ensimmäiset kaksi opiskeluvuotta yhdessä.

”Haluamme, että yhdistyminen hyödyttää opiskelijaa niin, että meillä on joustavat opintopolut. Tampere 3 mahdollistaa joustavuuden: ei tarvitse esimerkiksi lähteä uudestaan pääsykokeisiin, jos oma ala ei kiinnostakaan. Haluamme, että opiskelija saa mahdollisimman joustavasti löytää tiensä ilman opiskeluaikojen venymistä”, Myllykangas toteaa.
Tampere 3 -valmistelua on useasti kritisoitu huonosta tiedonvälityksestä. Myllykangas myöntää, että erilaisia yhteiskehittämisen malleja, muun muassa digitaalisia alustoja, vasta haetaan. Jatkossa työryhmien työtä pyritään avaamaan Tampere 3 -wikissä entistä paremmin. Tampere 3 -wiki on vasta valmisteluvaiheessa.

Tärkeitä päätöksiä tehdään kuitenkin jo, Anne Soinsaari muistuttaa. Siksi hän kehottaa yliopistoyhteisön jäseniä olemaan aktiivisia nyt.

”Keväällä keskustelu käy kuumana. Nyt käsillä ovat päätöksenteon ja vaikuttamisen hetket. Toivoisin, että yliopistoyhteisössä keskustelua käytäisiin aktiivisesti keväällä, jotta jokainen ehtii sanomaan sanottavansa. On tärkeää, että tiukasta aikataulusta huolimatta päätökset tehdään huolella ja osallistavasti.”

Tampere 3 – missä   mennään?

2014 lokakuu: Korkeakoulut tiedottavat, että Tampereelle luodaan uusi yliopisto.

2015 lokakuu: Tampere 3 -prosessille yhteistyöryhmä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

2016 helmikuu: Sanni Grahn-Laasonen asettaa työryhmät valmistelemaan Tampere 3 -korkeakoulun perustamista.

2016 maaliskuu: Yliopistojen hallitukset kokoontuvat. Uuden yliopiston oikeushenkilömuodosta päätetään todennäköisesti.

2016 toukokuu: Tampereen yliopiston tulosneuvottelut käydään. Päätetään OKM:n kanssa perusrahoituksesta ja lisärahoituksesta Tampere 3 -hankkeelle.

2016 lokakuu: Raportit lainsäädännön muutoksista ja Tampere 3 -suunnitelmista lähetetään eduskunnalle.

2019: Arvio siitä, milloin uusi yliopisto voisi virallisesti aloittaa.