Opiskelija, käytäthän kännykkääsi luennolla
Vararehtori Harri Melinin mukaan yliopisto on jäljessä sähköisen opiskelun kehittämisessä. Opiskelijoiden laitteet halutaankin nyt paremmin käyttöön.
Opetusteknologiapäällikkö Pasi Kytöharjun puhelin soi. Langan toisessa päässä markkinointimies tarjoaa uutta opetukseen liittyvää verkkosovellusta.
”Laita sähköpostia. Kyllähän ne aina kiinnostavat”, toteaa Kytöharju puhelimeen.
Yksi Kytöharjun tehtävistä on pysyä ajan tasalla siitä, minkälaisia uusia sovelluksia opiskelua varten on tarjolla. Tampereen yliopisto on jo yli 10 vuoden ajan luottanut Moodle-järjestelmään.
”Kyllä me koko ajan tutkimme, mitä muita vaihtoehtoja on olemassa”, Kytöharju sanoo.
Moodlen voittanutta ei silti ole vielä löytynyt.
Parjatussa, mutta toisaalta hyvin palvelleessa Moodlessa on yksi merkittävä haittapuoli: se ei ole käyttäjän kannalta kivoin paikka keskustelulle.
Tänä päivänä oppimisympäristön on kuitenkin oltava enemmän kuin pelkkä tiedonjakoalusta.
Pian yliopistoon rynnii sähköiseen opiskeluun tottunut sukupolvi.
Koneiden käyttö kouluissa on kasvamaan päin. Jo nyt yli puolet peruskouluista ja lukioista käyttää sähköistä oppimisalustaa. Kahden vuoden kuluttua osa ylioppilaskirjoituksista muuttuu sähköisiksi.
Yliopistossa mietitäänkin nyt, miten opiskelusta saadaan tekniikan avulla joustavampaa. Opetusta halutaan viedä verkkoon, jotta se ei olisi enää riippuvaista ajasta ja paikasta.
Kytöharjun mukaan oppiminen on hajautumassa yliopiston yhteisestä ”kotipesästä” niihin verkkopalveluihin, joita opiskelijat muutenkin käyttävät. Moodlessa keskustelu tuntuu turhalta, jos kaikki ryhmäläiset ovat Facebookissa. Ilmiö kulkee nimellä PLE, eli personal learning environment, henkilökohtainen oppimisympäristö.
Kytöharjun mukaan tuttujen ohjelmien ja palvelujen käytön hyvä puoli on se, että opiskelu voi käydä niiden avulla nopeammin kuin yliopiston tarjoamilla alustoilla.
Osa opettajista käyttää opetuksessa yliopiston ulkopuolisia palveluja, kuten joitakin blogi-sivustoja.
Tällöin törmätään kuitenkin tietosuojaongelmaan.
”Opettaja ei voi pakottaa ketään luomaan tiliä yliopiston ulkopuoliseen järjestelmään”, Kytöharju sanoo.
Opiskelijoille on siis tarjottava oppimis- ja keskustelualustoja tasavertaisuuden nimissä, vaikka osa opiskelijoista käyttäisikin mieluummin muita palveluja.
Siinä missä verkossa olevien työkalujen määrä on kasvanut, erilaisten laitteiden kirjo on Kytöharjun mukaan ”räjähtänyt käsiin”.
Yliopiston tarjoamien palvelujen on toimittava yhä erilaisemmilla mobiilaitteilla sekä tietokoneilla ja vieläpä eri käyttöjärjestelmissä. Palveluja on uusittava koko ajan.
”Esimerkiksi videotuotannon palvelin uusittiin kesän aikana, koska videoiden katsominen ei ollut aiemmin mahdollista tableteilla”, Kytöharju kertoo.
Laitteiden määrän kasvu näkyy luokkahuoneissa. Pöytiä pitää pystyä liikuttelemaan, tekniikkaa on uudistettava ja pistorasioita on oltava enemmän.
Muutamia tiloja on jo muutettu uusiin vaatimuksiin sopivaksi, ja muutos jatkuu koko ajan. Esimerkiksi journalistiikan opiskelijoiden käyttämää harjoitustoimitusta varten on tehty alustava tilasuunnitelma, mutta remontointi ei ole vielä varmaa.
Suunnitelmissa korostuu muunneltavuus ja mukavuus. Pöytäkoneiden määrää vähennetään ja ne korvataan esimerkiksi tableteilla.
Samantyyppisiä muutoksia halutaan myös muihin yliopiston opetustiloihin.
Sivu: 1 2