Opintotuki yhden miehen käsissä
Aina, kun Suomessa suunnitellaan säästöjä tai yhteiskunnallisia uudistuksia, yksi asia on varmaa: opintotukea ei jätetä rauhaan. Kommentteja opintotuen rakenteellisesta kehittämisestä ja kokonaisuudistuksesta saa kuulla jatkuvasti. Välillä tavoitteena ovat säästöt, välillä taas uudistuksilla halutaan vaikuttaa opiskelijoiden opiskelutahtiin, lainanottoon tai milloin mihinkin. Lopputuloksena on äärimmäisen monimutkainen etuus, jonka kiemurat vaihtelevat riippuen muun muassa opintojen aloitusvuodesta, aiemmista opinnoista, elämäntilanteesta ja opiskelualasta. Edes opintotuen ammattilaiset eivät meinaa pysyä muutosten mukana.
Kolmen ässän hallitus linjasi hallitusohjelmassaan taas uusia tavoitteita opintotuesta. Vuoteen 2019 mennessä opintotuesta aiotaan säästää 70 miljoonaa – siis ei todellakaan mitään pikkusummaa. Säästötoimenpiteistä ohjelmaan on kirjattu selkeimmin se, että opintorahan, asumislisän ja lainan pitää olla yhteensä vähintään 1100 euroa. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisilla toimenpiteillä opintotukea samaan aikaan nostetaan ja sen kustannuksista säästetään kymmeniä miljoonia. Hallitusohjelmassa lukee myös, että tukikuukausien määrää rajataan. Tukikuukausien kokonaismäärää päätettiin rajata viimeksi vuonna 2013, eli vielä ei ole tietoa edes tuon uudistuksen vaikutuksista ja tukikuukausien riittävyydestä.
Uudistuksen suunnittelu on tällä hetkellä yhden miehen käsissä, nimittäin selvitysmies Roope Uusitalon. Syynä siihen, ettei uudistusta valmistella laajassa työryhmässä, vaan tehtävä on annettu yhdelle henkilölle, on todennäköisesti tiukka aikataulu. No kuka tämä selvitysmies sitten on? Ainakin itselleni valinta oli suuri yllätys, koska Uusitalo ei ole varsinaisesti toiminut opintotuen tai muutenkaan sosiaaliturvan parissa. Hän on koulutuksen taloustieteen professori ja tunnettu erityisesti lukukausimaksujen puolustamisesta. Opintotuesta hänen merkittävimmät lausuntonsa korostavat opintolainaa.
On vaikea kuvitella, että tulossa oleva uudistus olisi millään tavalla Tamyn linjojen mukainen. Tamy on painottanut opiskelijoiden erilaisia elämäntilanteita ja järjestelmän kehittämistä niin, että se tukee myös heikommassa asemassa olevia opiskelijoita. Uusitalo taas lähestyy aihetta tilastollisesti keskimääräisen opiskelijan tilannetta tarkastellen. Jännityksellä jäämme seuraamaan, mitä tuleman pitää.
Kirjoittaja on Tamyn Sosiaalipoliittinen asiantuntija.