Luo oma kaupunginosasi

Kaupunkilaiset on otettu mukaan Hiedanrannan suunnitteluun varhain. Sitä mukaa, kun entinen tehdasalue muuttuu turvalliseksi, se herää eloon. Osallistava kaupunkisuunnittelu ei aina ole itsestäänselvyys.

Aino Heikkonen, teksti & kuvat

Kun Metsä Boardin entisen sellutehtaan portit avautuivat elokuussa Hiedanrannan puutarhajuhlia varten, väkeä suorastaan vyöryi sisälle. Facebook-tapahtumaan oli ilmoittautunut noin 250 henkilöä, mutta kolmessa tunnissa porteista oli astunut jo yli 1000 kaupunkilaista. Suosio yllätti järjestäjät Tampereen kaupungin, asiakaskehitystoimisto Kuowin sekä tapahtuman sisällöistä vastanneet yhdistykset myönteisesti.

Riina Pulkkinen Kuowista pohtii, että hienointa oli se, kuinka Hiedanranta yhdisti niin erilaista väkeä. Swäg-kulttuuriyhdistyksen järjestämiin reiveihin saapui nuorta porukkaa, kun taas tehdasalueelle sijoittuvan kartanon maat ja mannut kiinnostivat monia lapsiperheistä iäkkäämpään väkeen.

”Väitän, että nämä ihmiset eivät ole aikaisemmin kauheasti kohdanneet. Paikka mahdollisti jännän yhtälön.”

Hiedanranta sijaitsee Lielahdessa Metsä Boardin entisen tehtaan alueella neljän kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Finlaysonin tehtaan johtajaksi Tampereelle saapunut Wilhelm von Nottbeck rakennutti Hiedanrantaan punatiilisen kartanon 1800-luvun lopulla. Nottbeckit jättivät Tampereen vuonna 1917, ja kartano onkin suurimman osan vuosistaan palvellut 1900-luvun alkupuolella rakennetun sellutehtaan konttorina.

Kaupunki osti sellunkeitosta hiljentyneen alueen vuonna 2014. Keväällä 2015 Hiedanrannalle avattiin omat verkkosivut otsikolla Väliaikainen Hiedanranta, ja kesällä aika oli kypsä porttien avaamiseen yleisölle.

”Ajatus on näyttää myös se rosoisuus ja ongelmat, joita alueella on”, kehityspäällikkö Reijo Väliharju Tampereen kaupungilta kertoo.

Hiedanrannassa koristeelliset vanhat rakennukset ja viehättävät puutarha-alueet elävät vieretysten huonokuntoisten tehdasrakennusten ja tehdastoiminnan pilaaman maaperän kanssa.

Hiedanrannan avaamisessa kaupunkia on auttanut Kuowi, jolla on palvelumuotoilusopimus kaupungin kanssa. Kuowi on erityisesti maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen erikoistunut yritys, joka auttaa asukkaiden osallistamisessa.

”Palvelumuotoilu on perinteisesti yhteiskehittämistä: ihmiset ovat vaikka työpajoissa ja miettivät, mitkä olisivat hyviä tapoja tehdä asioita. Joissain tapauksissa havainnoimme ihmisiä ja pyydämme heitä tekemään päiväkirjoja tai ottamaan kuvia heille tärkeistä paikoista”, Riina Pulkkinen kertoo.

Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa aluetiedettä. Kahden hengen firmalle Hiedanranta on ensimmäinen suuren mittakaavan projekti.
Pulkkinen kiittää kaupunkia rohkeudesta lähteä avaamaan Hiedanrantaa jo nyt. Kun ihmisiä kehotetaan ottamaan kuvia Hiedanranta-aihetunnisteella Instagramiin, saadaan kerättyä tietoa siitä, mikä alueessa on kiinnostavaa. Kaupunkilaisten itse järjestämien tapahtumien avulla kaupunginosalle voidaan luoda identiteettiä jo ennen kuin yhtään uutta rakennusta on suunniteltu.

Kaavoituksen osallistumismahdollisuuksista määrätään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Niillä, joihin kaavoitus vaikuttaa, on lain mukaan oltava mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta.

”Kaupunkilaisten osallistaminen on ollut pitkän aikaa trendi, ja laki edellyttää sitä laajassa mittakaavassa. Kaupungeilla ja kunnilla on kuitenkin paljon harkintavaltaa siihen, minkälaisia muotoja osallistaminen saa”, aluetieteen profesori Jouni Häkli Tampereen yliopistosta sanoo.

Hänen mukaansa ongelmana pidetään usein ajoitusta: silloin, kun osallistumismahdollisuuksia yleensä avataan, kaavaluonnos on jo valmis. Kaavoitus on kuitenkin monimutkaista asiantuntijatyötä, johon vaikuttaminen ei ole kovin yksinkertaista.

”Toisaalta tutkimuksessa on tunnistettu osallistumisen superihmiset, jotka haastavat omalla asiantuntemuksellaan suunnittelijan asiantuntemusta. Syntyy asiantuntijakamppailun asetelma, joka luo kuilua tavallisten asukkaiden ja osallistumisen asiantuntijoiden välille. Kysymys kuuluu, edustavatko he kaupunkilaisten näkemystä laajasti”, Häkli sanoo.

Riina Pulkkinen Kuowista tunnistaa osallistumisen vaikeuden kaupunkisuunnittelussa.

”Me mietimme, voisiko siitä tehdä vähän helpompaa tai kivempaa. Emme tee osallistumistapahtumia vaan kulttuuritapahtumia. Kyselemme siinä sivussa jotakin, lyöttäydymme mukaan.”

Hiedanrannassa Kuowi on esimerkiksi kaivanut esiin rakennusten virallisten nimien rinnalle niiden elämänmakuisia lempinimiä. Pulkkisen mukaan pohjimmiltaan kyse ei kuitenkaan ole osallistamisesta siksi, että niin kuuluu tehdä tai että se on kivaa – toiminnalla on myös taloudellista merkitystä. Hiedanrannan imagosta luodaan jo nyt kiinnostavaa markkinoinnin näkökulmasta.

Ajatus Hiedanrannan avaamisesta on kaupungin. Reijo Väliharju kertoo, että eri henkilöiden pitkä kokemus kaupunkisuunnittelun tehtävistä on vaikuttanut päätökseen, joka on saanut vihreää valoa kaupungin johdosta ja päättäjiltä.

”Tämä on nyt Tampereella ensimmäinen kerta, kun kaupunki on ostanut vanhan tehdasalueen ja lähtenyt kehittämään sitä. Aikaisemmat alueet, kuten Finlayson ja Tampella, on kehitetty yksityisten yritysten toimesta. Kaupungin toiminnan lähtökohtia ovat avoimuus ja yhdessä tekeminen.”

Samanlaisia avauksia on Suomessa tehty Helsingissä esimerkiksi Kalasataman ja Suvilahden suunnittelussa ja Jyväskylässä Kankaan alueella. Väliharju pohtii, että Hiedanrannan avaaminen auttaa ihmisiä osallistumisessa: ensin täytyy olla tietoa alueesta, jotta voi olla jotakin mieltä. Aiemmin vastaavissa tilanteissa kaupunki on Väliharjun mukaan järjestänyt tapahtumat itse. Nyt tapa on toinen: kaupunki ja Kuowi tekevät tapahtumat mahdollisiksi, mutta järjestäjät vastaavat itse sisällöistä.  Valmista muotoa ei ole.

”Haluaisimme tuoda esille alueen vanhaa historiaa ja identiteettiä ja edelleen kehittää sitä. Ei identiteetti synny kaavoittamalla tai rakentamalla. Tietysti jotain täytyy korjata, ja kulttuuritoimintakin vaatii joskus seinää ja vettä ja sähköä, mutta toiminta on se, joka vasta tekee kaupungin”, Väliharju pohtii.

Riina Pulkkinen Kuowista toivoo, että kulttuuritoiminnan juurruttaminen Hiedanrantaan jo nyt poikii pysyvää toimintaa uuteen kaupunginosaan myöhemmin.

Hiedanranta on tarkoitus pitää vastaavassa käytössä myös rakennustöiden keskellä. Odotettavissa on melkoinen myllerrys, sillä kaupungin alustavien arvioiden mukaan Hiedanrantaan voitaisiin saada jopa 15 000–25 000 asukasta. Kaupunki järjestää alueen suunnittelukilpailun ensi keväänä, jonka jälkeen nähdään ensimmäiset kuvalliset ajatukset siitä, minkälaiseksi alue 2020–30-luvuilla muuttuu.

Aluetieteen professori Jouni Häkli toivoo kaupungilta avarakatseisuutta.

”Kaupunkisuunnittelussamme ei ole ollut rohkeutta antaa raunioituvien ympäristöjen kertoa omasta puolestaan, minkälainen historia kaupungilla on. Tässä olisi edellytyksiä sellaiseen.”

Häkli vieraili itsekin Hiedanrannan puutarhajuhlissa.

Hänen mielestään ne osoittivat, kuinka paljon kysyntää on sille, että kaupungista avautuu uusia puolia.

”Mielestäni tuollainen energia kannattaa hyödyntää kaupunkikehityksessä. Kaupungin eläväksi tekeminen edellyttää ihmisten pienistä asioista rakentuvaa panosta – ettei se kaupunkikehittäminen olisi niin paperinmakuista vaan avointa ennakoimattomille ja odottamattomille toiminnan muodoille.”

Hiedanrannan tapahtumat

Osoitteessa valiaikainenhiedanranta.fi voit ottaa yhteyttä, jos olet kiinnostunut järjestämään tapahtumasi Hiedanrannassa.

Sivustolta löydät myös tiedon tulevista tapahtumista.

Alueella on suuria tehdashalleja, joille pohditaan väliaikaiskäyttöä esimerkiksi yhdistysten tiloina.