Pitäisikö opiskelijan päättää itse?
Yliopisto-opiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan, kun ammattikorkeakoulussa opiskelijakuntaan kuuluminen on vapaaehtoista. Vaihto-opiskelijoilta automaatiojäsenyys poistuu Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa syksyllä. Pitäisikö opiskelijoiden jäsenyysperiaatteita yhtenäistää?
Anni Vesa:
Emme tavoittele enää automaatiojäsenyyttä ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) linja on, että jokainen opiskelija saa itse päättää, kuuluuko opiskelijakuntaan vai ei. Toivomme sitä myös jatkossa. Ei ole laillista vaatia ammattikorkeakoulun opiskelijoita liittymään opiskelijakuntaan.
Emme pidä todennäköisenä, että ammattikorkeakoululaisille automaatiojäsenyyttä tulisikaan. Perustuslakivaliokunta näki automaatiojäsenyyden perustuslain vastaisena vuonna 2014, kun asiaa käsiteltiin.
Tällä hetkellä suurin piirtein puolet opiskelijoista kuuluu opiskelijakuntiin. Opiskelijakuntiin liittyminen on oikeastaan ollut hieman nousussa, ja jäsenmäärä riippuu tietysti kunkin opiskelijakunnan omasta aktiivisuudesta. Yleiset toimintaedellytykset opiskelijakunnilla ovat mielestämme hyvät.
Automaatiojäsenyyden puuttuminen vaikuttaa positiivisesti siihen, että opiskelijakunnat kuuntelevat tarkalla korvalla omaa jäsenistöään ja jäsenistöstä tulevia toiveita. Tämä on yksi syy, miksi työ on arvokasta. Opiskelijakuntien on oltava luottamuksen arvoisia, jotta jäsenyys uusitaan ja kaveritkin hankitaan jäseniksi.
Suhtaudumme positiivisesti siihen, että tutkintoja tehdään jatkossa yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa. Emme Suomen opiskelijakuntien liitossa näe, että olisi epätasa-arvoista, jos osa opiskelijoista kuuluu opiskelijakuntaan ja osa ei. Suomen ylioppilaskuntien liitto saa päättää oman kantansa, mutta meidän mielestämme on toimivaa, että kenenkään ei tarvitse kuulua pakolla mihinkään. Epäreilua on opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen.
Ajamme ammattikorkeakoulujen opiskelijoita Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) alaisuuteen. Toivomme, että kaikki opiskelijat voivat saada terveydenhuollon samassa paikassa. Opiskelijakunta tai ammattikorkeakoulu voisi kerätä opiskelijoilta terveydenhoitomaksun. Terveydenhoitomaksu voidaan kuitenkin kerätä ilman pakkojäsenyyttä opiskelijakuntaan.
Anni Vesa on SAMOK:n asiantuntija, joka vastaa koulutuspolitiikasta. Kuva: SAMOK
Niina Jurva:
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on luonnollisesti sitä mieltä, että automaatiojäsenyys on hyvä juttu ja täysin perusteltu asia. Ylioppilaskuntien asema ja tehtävät määritellään yliopistolaissa. Ylioppilaskunnilla on vahva edunvalvonnallinen rooli ja niiden rooli opiskelijan oikeusturvan valvonnassa on kiistaton.
Edunvalvonta on aivan eri tasolla kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa, koska rahallisia resursseja on automaatiojäsenyyden kautta paljon enemmän käytettävissä ylioppilaskuntien työntekijöihin ja toimintaan. Edunvalvonta tekee ylioppilaskunnista merkittäviä opiskelijoiden kannalta.
Automaatiojäsenyyden purkaminen vaikuttaisi ylioppilaskuntien toimintaan, sillä ylioppilaskuntien ei nyt tarvitse tehdä jäsenrekrytointia. Opiskelijakunnissa jäsenien värvääminen vie käsittääkseni paljon voimavaroja, mikä on sitten pois niistä voimavaroista, joita voitaisiin laittaa edunvalvontaan korkeakouluissa ja kansallisella tasolla.
Ylioppilaskuntien toiminta olisi lisäksi hyvin epävarmaa, sillä jäsenmäärät eivät ole ennustettavissa, jos kaikki opiskelijat eivät ole jäseniä.
Meille automaatiojäsenyys on aina ollut selvä asia, ja sitä myös yliopisto-opiskelijat haluavat. YTHS-maksu on noin puolet ylioppilaskuntien jäsenmaksusta, ja siinä mielessä liittyy olennaisesti myös automaatiojäsenyyteen.
Olemme SYL:ssä sitä mieltä, että YTHS-palvelut pitäisi laajentaa myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Myös heiltä olisi silloin kerättävä terveydenhoitomaksuja. Meidän näkemyksemme on se, että maksu olisi helpoimmin kerättävissä automaatiojäsenyyden kaltaisella suhteella opiskelijakuntaan. Sitä kautta ajamme automaatiojäsenyyttä myös ammattikorkeakouluopiskelijoille.
Tampere 3 -yhteistyön hallinnolliset rakenteet ovat vielä määrittelemättä ja opiskelijoiden asema korkeakouluunsa nähden epäselvä. Olisi toivottavaa, että opiskelijoiden oikeudet osallistua korkeakoulun päätöksentekoon eivät poikkeaisi sen perusteella, kumman statuksen alla opiskelija suorittaa tutkintoaan.
Niina Jurva on Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri. Kuva: SYL