Mika Rättö teki porilaisen samuraielokuvan
Hän on kuvataiteilija, muusikko ja automatiikka-asentaja. Nyt Mika Rättö on myös elokuva-ohjaaja.
Se olisi voinut olla elokuva, jossa ruuti palaa. Jossa miehillä on ruutupaidat ja farkut, jossa kaviot kopsuvat ja aurinko porottaa. Elokuva, jossa sankarilla on arkkivihollinen, joka pitää saada kuuden jalan syvyyteen.
Mutta siitä tuli tarina samuraista, joka elää Porissa, meren lähellä Reposaaressa. Sillä ja lännenelokuvilla on ainakin yksi yhtäläisyys: samurai-Raunillakin on vihollinen, Häpeekyynel, jonka henkilöllisyys on selvitettävä. Road movie Samurai Rauni Reposaarelainen on porilaisen Mika Rätön esikoisohjaus.
Elokuva sai alkunsa Moderni Kanuuna -työryhmän huuruisen baari-illan jälkimainingeissa. Rättö ja muu ydinjoukko elokuvan takana oli saanut yhden monista näytelmistään valmiiksi, ja oli aika suunnitella seuraavaa. Muut ehdottivat lännenelokuvaa, mutta Rättö oli juuri innostunut samuraista. Hän luki kirjoja taistelu- ja sodankäyntitaidoista.
”Haittaako, jos tehdäänkin samuraijuttu?” sanoi Rättö.
Sitä katsotaan loppuunmyydyissä saleissa, tätä indie-elokuvaa, jonka budjetti on 50 000 euroa. Suomalaisten elokuvien keskimääräinen budjetti on 1,4 miljoonaa euroa.
Ja se tehtiin: ensin näytelmä Samurai Rauni Reposaarelainen, joka valmistui 2010. Sitten elokuva, jota esitettiin syksyllä 2016 Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla Helsingissä ja joka parhaillaan kiertää Suomea. Sitä katsotaan loppuunmyydyissä saleissa, tätä indie-elokuvaa, jonka budjetti on 50 000 euroa. Suomalaisten elokuvien keskimääräinen budjetti on 1,4 miljoonaa euroa.
Porilaisen kulttuurihahmon Mika Rätön esikoisohjaus Samurai Rauni Reposaarelainen on kulttielokuva jo syntyessään.
Elokuvaa kuvattiin pari vuotta. Avustajia etsittiin esimerkiksi Facebookissa, ja talkoohenkeä löytyi. Työryhmässä kaikki tekivät käytännössä kaikkea. Rättö sekä käsikirjoitti elokuvan, näyttelee päärooliin että ohjaa. Elokuvan kuvaaja pääsi välillä kameran eteen, ja puvustaja otti kantaa siihen, mikä toimii ja mikä ei toimi. Rättö sanoo tehneensä kaikkea paitsi käyttäneensä kameraa ja valoja. Tämä on vain sopivaa, sillä miehellä ei ole sähköpostia tai sosiaalista mediaa.
Epävarmuus ja tietämättömyys. Ne ovat olennainen osa Rätön inspiraatiota. Lisäksi Samurai Rauni Reposaarelaiseen haettiin vaikutteita serbialaisen Emir Kusturican elämäntäyteisistä elokuvista. Vastoin kliseistä näyttämötaiteen toteamusta, Kusturican töiden tavoin elokuvassa amatöörit työskentelevät lasten kanssa. Lapset olivat Rätön kokemusten mukaan kaikkein helpoimpia työkumppaneita. Tarkkoja ja helposti innostuvia. Sellainen ohjaaja itsekin on.
Modernin Kanuunan seuraava mahdollinen elokuva on Töölön silkkimuna. Sitä on suunniteltu saunassa ja auton takapenkillä. Mutta se on jo kokonaan toinen tarina.
Samurai Rauni Reposaarelainen (K12) Finnkinon teattereissa 21.10.2016 alkaen.