”Ennen oli kaupassa sisäelimiä ja pornoa” – Valokuvaaja meni pornoelokuviin hölisemään ja kirjoitti ”jutun”
TOUKO HUJANEN, teksti ja kuva
NYKYÄÄN KUN menee elokuvateatteriin niin elokuva käsittelee sitä, että keppi lentää avaruudessa ja hokee omaa nimeään (I am groot!).
Ennen vanhaan tuli sentään elokuvateattereissa pornoa. Sama ongelma on kaupoissa. Nykyään kun menee kauppaan niin siellä on hyllyssä kahtatoista eri vettä ja kaksikymmentä ristisanatehtävälehteä. Ennen oli kaupassa sisäelimiä ja pornoa. Nykyään eivät suomalaiset kuulemma edes syö sisäelimiä.
Ennen vanhaan syötiin sisäelimiä ja katsottiin pornoa ja kaikki oli muutenkin paremmin. Tai minähän en tiedä siitä mitään, mutta isälläni oli kaveri nimeltä Esko Kanniainen. Hän ei koskaan kertonut minulle tästä vanhasta maailmasta mutta hän asui Tukholmassa kopissa, joka oli täynnä repaleisia paperipinoja, hänellä oli kiinnostavat hampaat ja hän haisi piipulle ja tästä lapsena päättelin, että ennen vanhaan maailma oli parempi.
Helsinki on iljettävä paikka.
ONNEKSI HELSINGISSÄ on vielä yksi hyvä asia ja sen asian nimi on WHS teatteri Union. Siellä näytetään paljon elokuvia ja välillä myös vanhaa pornoa.
Nyt WHS-teatterilla pyörii tissielokuva nimeltä The Bare Hunt (1963). Lähden katsomaan, mistä on kyse.
Aulassa myydään herkkuja. Todella pitkähiuksinen mies tulee kysymään ”mitä limppareita teillä on?”. Jos hänen valtavat silmälasinsa eivät olisi pervot ne olisivat muotia. Takana istuvan meganörtin usb-tikku tippuu jalkoihini ja hän hätääntyy suuresti. Lopulta nörtti saa tikkunsa ja kaikki on taas hyvin.
Teatterin työntekijä, pörröpää, tulee kertomaan elokuvasta mutta hän ei tiedä siitä mitään, koska se on tilattu ebaysta. Keloja vaihdellaan ja etsitään, joku pala filmistä puuttuu. Valoja rämpytetään päälle ja pois. Pörröpää sanoo vahingossa kelanvaihtoa kädenvaihdoksi.
”Sanokaa kun tulee kädenvaihtotauko”, yksi vanha pervo yleisöstä huutaa.
HAHAHAHAHAHAHA!
ELOKUVA ON kammottavan tylsä. Salapoliisilla on viiksiä ja kulmakarvoja siellä täällä. Hän hihittää, röhkii ja hönkii nauhan päälle. Hänellä on paljon erilaisia vaatteita auton takakontissa. Hän on valepukujen mestari. Auton takaovi aukeaa hassusti kun etuovi laitetaan kiinni. Hän kompuroi räpylöissä, naisia kuristetaan ja ammutaan nuolella otsaan, selvitetään jotain rikosta, jolla ei ole mitään väliä.
Tissejä pyörii ruudulla. Joku on tehnyt jotain, ketään ei kiinnosta. Nukahtelen. Pervot hengittelevät raskaasti. Joku huiskuttaa huiskalla. Keloja vaihdellaan ja käsiä vaihdellaan. Lopu jo!
Vielä muutama leikkimielinen kuristus, hukutus ja hirttäminen, kymmenet rinnat, kaksikymmentä minuuttia Kleopatraa sängyllä ja lopulta elokuva on ohi.
MUTTA SITTEN tulee vielä yllätyselokuva. Teatterin työntekijät eivät tiedä siitäkään mitään, mutta se on ehkä 1930-luvulta. Elokuva on montaasi nopeita alastonkohtauksia, jossa naiset pyörivät lattialla, metsässä ja kaupoissa. Jonkun hiuksia harjataan viidakossa ja sitten tulee apina. Elokuva on oikeastaan todella hyvä, vaikka on vaikeaa sanoa onko kyseessä yksi elokuva vai monta pientä elokuvaa. Nainen istuu tuolissa ja yhtäkkiä hänen vaatteensa tippuvat pois päältä ja sitten ruutu pimenee. Näytöksen loputtua pörröpää ja kaksi pervoa puhuvat teatterin ovella elokuvasta.
”En ole ikinä nähnyt, että olisi ajeltu alapää noin vanhassa elokuvassa. Tämä muuttaa kaiken.”
Touko Hujasen suosittelemia 1960-luvun pornoelokuvia:
Back Seat Cabbie (1969): Seksiä taksissa. Kivaa teoriassa, ei kivaa käytännössä.
Smoke and Flesh (1968): LSD:tä, kirkonkelloja ja hyvin istuvia pukuja.
Faster Pussycat! Kill! Kill! (1965): Autoja ja panemista hienolla aavikolla. Jostain syystä kulttielokuva.
The World of Susie Wong (1960): ”Tämä on Hong Kong, sen kadut, sen baarit, sen erikoinen moraali”.