Gradu: ”Maahanmuuttokeskustelun vilkastuessa piti olla sensitiivisempi”
Kun Elina Kangastupa valitsi graduaiheekseen ammattikoululaisten näkemykset maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta, maahanmuutto ei ollut yhtä kuuma puheenaihe kuin nyt. Valinnasta on kolme vuotta aikaa.
”Maahanmuuttokeskustelun vilkastuessa gradun tekemisessä piti olla entistä sensitiivisempi.”
Kasvatustiedettä opiskellut Kangastupa kertoo, että ammattikoululaisten näkemyksiä maahanmuutosta on tutkittu varsin vähän. Mukaan tutkimukseen tuli ryhmiä, joissa oli enimmäkseen nuoria miehiä tekniikan ja liikenteen alalta.
Metodiksi Kangastupa valitsi eläytymismenetelmän. Vastaajia pyydetään kirjoittamaan tarina tutkijan luoman kehyskertomuksen pohjalta. Vastaajia pyydettiin eläytymään esimerkiksi tilanteeseen, jossa he juttelevat maahanmuuttajataustaisen Yusufin kanssa.
”He saivat käyttää omia sanojansa, mutta heidän ei välttämättä tarvinnut esiintyä omina itsenään. En kokenut, että minulla olisi valmiuksia astua ammattikoululaisten poikien elinpiiriin sillä tavalla, että saisin haastattelulla irti niitä asioita, joita halusin tutkia.”
Aineiston keruu oli Kangastuvan mukaan paikoin haastavaa, sillä ”meno oli joissain ryhmissä aika villiä”. Hän pohtii, että levottomuus johtui osittain siitä, että vastaukset kirjoitettiin äidinkielen tunnilla. Ammattia opiskeleville äidinkielen tunti voi olla pakollinen paha.
”Kun joku ulkopuolinen tulee paikalle ja pyytää tekemään sellaista, joka voi olla vaikeaa, sekin vaikuttaa.”
Vastauksissa Suomi nähtiin hyvänä paikkana elää mutta ihmiset epäsosiaalisina.
Tuskaisin vaihe oli gradussa kuitenkin vasta, kun 53 vastauksen aineistosta piti saada irti asioita teorian avulla. Vastauksissa Suomi nähtiin hyvänä paikkana elää mutta ihmiset epäsosiaalisina. Maahanmuuttajien kulttuuri taas koettiin kahlitsevaksi ja turvattomaksi ja ihmiset avoimiksi. Kuva maahanmuuttajista hyötyjinä ja suomalaisen kulttuurin paremmuudesta suhteessa muihin olivat myös läsnä vastauksissa, vaikka Suomessakaan kaikki ei aina vastausten perusteella ole hyvin.
”Menetelmä tuottaa stereotyyppisiä ja yleisiä näkemyksiä. Nämä ovat tapoja, joilla asioista on totuttu puhumaan. Välillä käytettiin räikeitä sanoja ja ilmaisuja. Toisaalta minua yllätti myös pohtivuus. Esimerkiksi mediassa esiintyneitä asioita oli oikeasti mietitty.”
Graduun ilmiselvästi liittyvä ilmiö on rasismi. Sen käsittely jäi kuitenkin pois gradusta. Yksi syy oli valittu tutkimusmenetelmä, joka tuottaa fiktiivisiä tarinoita.
”Rasismin tutkimiseen haastattelut voisivat olla parempi tapa. Pitäisi päästä sanojen taakse ja tutkia, mitä niillä tarkoitetaan”, Kangastupa pohtii.
Gradu
”Yusuf saa sossulta massii” – Ammatillista perustutkintoa opiskelevien nuorten näkemyksiä maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta.
Mitkä on mitat? 83 sivua.
Kauanko kesti? Noin kolme vuotta aiheen valinnasta.
Ottiko koville? Otti, etenkin, koska minulla vaihtui ohjaaja muutamaan kertaan.
Innostuitko asiasta? Kyllä. Olen innostunut koko elämäni näistä aiheista.
Kuka graduntekijä ansaitsee mielestäsi palstatilaa? Vinkkaa: toimitus@aviisi.fi