Tiede
4.4.2017

Faktatutka: Voiko Trumpin diagnosoida julkisuudessa hulluksi?

Tiina Heikkilä, teksti

Kun Donald Trump valittiin presidentiksi, moni yhdysvaltalainen psykiatri poikkesi alan säännöistä, ja diagnosoi Trumpin vähintään narsistiksi. Suomessa julkkispsykiatri Claes Andersson diagnosoi Trumpin narsistiseksi psykopaatiksi.

Mielenterveyshäiriöiseksi kutsuminen on asiantuntijavallan väärinkäyttöä, sanoo Suomen Psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja, professori Sami Pirkola. Goldwaterin sääntö eli psykiatrien velvollisuus olla diagnosoimatta ketään tapaamatta häntä velvoittaa ammattikuntaa.

”Kadunmiehenä voin sanoa, että Trump valehtelee, on kohtuuton öykkäri tai vaikuttaa itsekeskeiseltä. Asiantuntijana en voi silti antaa hänelle diagnoosia. Lisäksi poliitikkojen diagnosoinnista on lyhyt matka demokratian kieltämiseen. Epämääräinen vihjailukin voi olla asiantuntijavallan väärinkäyttöä.”

Päättäjien kiireinen elämä altistaa stressille ja ahdistukselle. Pitäisikö valtiopäämiehillä olla mielenterveyshuoltoa?

”Tavallaan kyllä. Jos presidentillä on lääkäri, hänellä voisi olla myös psykiatrian erikoislääkäri. Päättäjille se olisi työkyvyn tuki. Yhdysvaltain presidenteistä monella tiedetään olleen mielenterveysongelmia, jotka on dokumentoitu kuoleman jälkeen lääketieteellisistä tai vastaavista lähteistä. Se on aivan ok. Esimerkiksi Abraham Lincolnilla oli vaikea masennus”, Pirkola sanoo.

Pirkolan mukaan löysällä diagnosoinnilla on yhteys myös Google-maallikkodiagnostiikkaan ja näennäistiedon leviämiseen. Avaako tämä polkuja mielenterveysongelmien leimaamiseen?

”Diagnooseja ei voi käyttää mielivaltaisesti adjektiiveina. Silloin loukataan sekä diagnooseja, että ihmisiä, joilla diagnooseja oikeasti on.”

Pirkola ei ota kantaa siihen, voiko Trumpista sitten sanoa, että hän ei ole mielenvikainen.

”Tapaamatta ihmistä ei voi lausua niinkään.”

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"