Levy jäi muusikon jälkikirjoitukseksi
Bänditreenien jälkeen tamperelais-helsinkiläisen Plain Fade -yhtyeen kosketinsoittaja Jussi Lehtinen ja keulakuva Juho Koivuaho ajautuivat riitaan kotisivuista. Oli vuosi 2011. Ystävykset seisoivat treenikämpän parkkipaikalla ja sanailivat sinänsä mitättömästä asiasta.
”Juho tunsi itsensä kipeäksi. Juuri silloin hän oli tajunnut, että leukemia on taas uusiutunut”, ystävä Jussi Lehtinen sanoo.
Parin päivän päästä Lehtinen sai tietää Koivuahon leukemian uusiutumisesta. Sanat tippuvat tasaisesti kuin pisarat harmaana sadepäivänä.
Säveltäjä, sanoittaja, laulaja ja monen soittimen taitaja Juho Koivuaho oli kamppaillut lymfaattista leukemiaa vastaan jo keväästä 2008. Sairaudessa imusolut, jotka normaalisti puolustavat kehoa, muuttuvat pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi.
Hoitojen avulla tauti oli jo tuntunut nujertuvan ja elämä palannut uomiinsa 2009, mutta nyt sairaus oli tekemässä paluuta. Kolme albumia julkaissut ja lähes kymmenen vuotta toiminut Plain Fade ei enää palannut treenikämpälle. Koivuaho aloitti raskaat hoidot.
Yhteys Koivuahon ja Lehtisen välillä kuitenkin säilyi. Musiikki oli yhdistänyt Tampereen Ikurin suunnalla asuneet miehet jo lukioaikana. Jussi Lehtinen kuvailee suhdettaan Koivuahoon veljelliseksi.
Plain Faden viimeiseksi jäänyt Anthropogonia-projekti oli massiivinen. Konsertit ja levy tehtiin yhdessä bändin ja Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat -kuoron kanssa. Juho Koivuaho kaipasi vastapainoksi isolle projektille jotain yksinkertaista. Hän pyysi Jussi Lehtistä mukaan Victims of Ikuriin.
”Meillä oli todella hyvä henki – ei mitään neljän tunnin puuduttavia treenejä – vaan kävimme Roihuvuoressa kaksistaan soittamassa rennosti. Juholla oli näkemys siitä, että mukaan pyydetään hyviä tyyppejä.”
Koivuahon sairauskin saatiin kuriin. Vuonna 2012 hän palasi töihin sosiaalialalle. Arki eteni omalla painollaan. Victims of Ikurin ensimmäinen keikka oli yhteisen ystävän häissä kolmehenkisellä kokoonpanolla. Siellä soitettiin omia biisejä ja Popeda-laina Raswaa koneeseen.
Alkuvuodesta 2013 Juho Koivuaho joutui taas kertomaan ystävälleen huonoja uutisia. Jussi Lehtinen sanoo, että tällä kertaa oli alusta saakka selvää, että leukemia oli todella paha.
Saattohoito kotona alkoi syyskuun alussa. Juho Koivuaholla oli kuitenkin energiaa ryhtyä äänittämään Victims of Ikurin kappaleita. Äänitykset koottiin kasaan nopeasti. Ne tehtiin Koivuahon kotona Helsingin Kalliossa.
”Koko ajan takaraivossa jäyti se, että Juhon laulut pitää saada talteen. Pianoja voimme äänittää koska vaan. Juho sen sijaan halusi varmistaa, että kaikki muutkin soittimet soitetaan hyvin ja oikein.”
Pienimuotoiseksi tarkoitettu bändi kasvoi levylle kahdeksanhenkiseksi, kun mukaan tuli soittimia saksofonista harppuun.
”Ei seepra näköjään raidoistaan pääse. Sovitukset tuppasivat aina paisumaan”, Jussi Lehtinen sanoo ja naurahtaa.
Hän kuvailee äänitysaikaa ajoittain raskaaksi. Kun Lehtinen soitti viimeisiä sointujaan urkuharmonilla, häntä itketti.
”Tiesin, että soitan viimeistä kertaa Juhon musiikkia. Se oli tunteikasta, mutta silloin myös antoi musiikillisesti vielä enemmän kuin tavallisesti. Se oli tärkeä prosessi, luopumista pikku hiljaa koko ajan.”
Juho Koivuaho kuoli 3. lokakuuta 2013. Kaikki hänen lauluosuutensa ehdittiin äänittää Valediction-levylle, jonka nimi viittaa jäähyväisiin.
Victims Of Ikurin Valediction-levynjulkaisukeikka Yo-talolla 24. lokakuuta
Levy tehtiin joukkorahoituksella
Mikä? Joukkorahoitus on tapa hakea rahoitusta erilaisille projekteille. Victims of Ikuri haki rahaa, koska muun muassa levyn painokuluihin tarvittiin tukea.
Miksi? Kun iso joukko ihmisiä tukee pienellä summalla yhtä projektia, kertyy rahaa. Victims of Ikurin levyä tuki 347 mesenaattia 8 801 eurolla.
Missä? Joukkorahoitus toimii yleensä verkkopalvelun kautta. Maailman suurimmaksi palveluksi ilmoittautuu yhdysvaltalainen Kickstarter. Suomessa ensimmäinen palvelu oli Mesenaatti.me.
Miten? Kun lahjoitussummalla saa vastikkeen (kuten myöhemmin toimitettavan albumin), rahankeräyslupaa ei tarvita.