Miksi yliopistot sijoittavat fossiilienergiaan?

Fossiilienergiaa tuottaviin yrityksiin sijoittavan yliopiston tulee kysyä itseltään, onko sen sijoitustoiminta linjassa sosiaalisen vastuun kanssa – voiko fossiilienergian tukeminen olla oikein instituutiolta, jonka tarkoituksena on palvella yhteisöään, kansakuntaansa ja koko maailmaa?” kysyi YK:n ilmastoasioista vastaava Christina Figueres vieraillessaan Brownin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Kysymys on varsin oleellinen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on tärkein syypää markkinoiden suurimpaan epäonnistumiseen eli ilmastonmuutokseen.

Ilmaston lämpenemisen riskit ovat hyvin kaikkien tiedossa. Edes jo löydettyjä fossiilivarantoja ei voida käyttää, jos mielitään pitää lämpeneminen hallinnassa. Tästä huolimatta yliopistoilla ympäri maailman on edelleen sijoituksia rahastoissa, joissa on osuuksia fossiilisia polttoaineita tuottavissa yrityksissä.

Tilanne on jokseenkin häiriintynyt – yliopistot, kehityksen kehdot, rahoittavat toimintaansa sijoittamalla yrityksiin, joiden toiminnan vuoksi maapallo on suistumassa pikkuhiljaa kohti ilmastokatastrofia.

Kaiken kukkuraksi tällaisiin yrityksiin sijoittaminen on eettisen arveluttavuutensa lisäksi riskialtista. Sijoitukset ovat vielä hetken kannattavia, mutta tulevaisuudessa tilanne tulee mitä luultavimmin muuttumaan.  Ei olekaan yllättävää, että investointi puhtaaseen energiaan, tehokkuuteen ja muihin kestäviin teknologioihin voi jo nyt olla fossiilisiin polttoaineisiin investointia tuottoisampaa. Tulevaisuudessa kysyntä tällaisille ratkaisuille tuskin ainakaan vähenee.

Sijoitusten vetämisessä pois eettisesti arveluttavilta tahoilta ei ole mitään uutta. Vastaavaa toimintaa on harjoitettu niin tupakan markkinointiin kuin Darfurin konfliktiin liittyen.
Kaikista suurin ja laajin moraalisten syiden motivoima omaisuuden myyntikampanja käytiin Etelä-Afrikan rotusortopolitiikkaa vastaan. Useat julkisyhteisöt kaupungeista kampuksiin lähtivät kampanjaan mukaan ja toiminnan ansiosta rotusortopolitiikan kannattajien valtaa saatiin murrettua.

Yliopistot ovat usein ilmaisseet olevansa kiinnostuneita kestävästä kehityksestä huolehtimisesta toiminnassaan. Ne kertovat sivustoillaan, kuinka kestävyys on otettu eri tavoin huomioon kampuksella.

Huomion kiinnittäminen kestävyyteen on erinomainen asia. Toiminnan kanssa linjassa olisi myös se, että korkeakoulujen sijoitukset olisivat oikealla tolalla.

Yliopistoilla tuskin on suoria sijoituksia fossiilisia polttoaineita tuottavissa yrityksissä. Sen sijaan rahastosijoitusten kautta yliopistot voivat hyvin todennäköisesti sijoittaa fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin.

Luopumalla osuuksista näissä rahastoissa yliopistot tukevat siirtymistä kohti hiilineutraalia maailmaa.

Myös muut julkisyhteisöt kuin yliopistot voivat luopua kestämättömistä sijoituksista. Esimerkki löytyy länsinaapurista: Ruotsin kirkko on vastikään päättänyt luopua sijoituksistaan fossiilisiin.

Useat yliopistot Yhdysvalloissa lienevät kysyneet itseltään YK:n ilmastoneuvotteluista vastaavan johtajan Figueresin esittämän kysymyksen, sillä ne ovat alkaneet vetää pois sijoituksiaan fossiilisista polttoaineista. Euroopassakaan ei ole haluttu jäädä pekkaa pahemmaksi. Viimeisimpänä sijoituksista luopuneiden listassa koreilee maineikas Glasgow’n yliopisto.

Myös suomalaisten tarkasti seuraamassa Ruotsissa yliopisto-opiskelijat ovat alkaneet vaatia sijoituksien vetämistä pois fossiilista.

Olisiko aika ryhtyä täällä Suomessa samaan?

Kirjoittaja on opiskelija ja Tamyn ympäristövaliokunnan puheenjohtaja.