Kansanmusiikki sopii bileisiin
Rahvaanmusiikin kerho on esitellyt uutta kansanmusiikkia jo 15 vuotta. Tarjolla on muutakin kuin humppaa.
Alussa olivat bileet. Vuonna 1999 Tampereen yliopiston etnomusikologian opiskelijat perustivat kansanmusiikkiin keskittyvän Rahvaanmusiikin kerhon.
”Alkuvaiheessa se oli opiskelijoiden hauskanpitoa. Opiskelijat perustivat bändejä, eikä palkkioita juurikaan maksettu”, Rahvaanmusiikin kerho -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jenni Lares kuvailee.
Syksyllä 2005 kerhon ympärille perustettiin yhdistys ja samalla erottiin yliopistotoiminnasta.
Tänä vuonna kerho juhlii 15-vuotissyntymäpäiviään.
”Vuosien varrella kerhon toiminta on ammattimaistunut ja virallistunut”, Lares sanoo.
Ammattimaistuminen näkyy siinä, että kerhon tapahtumissa on ollut mukana suomalaisen kansanmusiikin nimekkäimpiä artisteja, kuten Kuunkuiskaajat, Antti Paalanen, Hehkumo ja Juurikadun orkesteri. Heille myös maksetaan kunnon palkkioita.
Myös kansanmusiikissa on vuosien varrella tapahtunut muutoksia. Vaikka soittimet ovat pysyneet samoina, niiden käsittelytapa on muuttunut.
”Esimerkiksi haitarille ja kanteleelle on tehty aika paljon uusia juttuja. Esimerkiksi Antti Paalanen on kehittänyt haitarinsoiton tekniikkaa enemmän bilesoitannaksi. Hän tekee sillä ihan erilaista rytmiikkaa ja ääniä kuin mitä on perinteisesti totuttu kuulemaan. Samoin kanteleelle on kehitetty uusia soittotapoja erilaisilla kepeillä ja muilla”, Lares kertoo.
Rahvaanmusiikin kerho järjestää klubi-iltoja kerran kuussa tammikuusta huhtikuuhun ja syyskuusta joulukuuhun. Ne ovat toiminnan perusta, mutta niiden lisäksi järjestetään lasten tapahtumia ja yhteistyötapahtumia.
Onpa kerho toiminut Tampere-talossakin. Siellä esiintyivät ruotsalainen Väsen ja kanadan-ranskalainen Le Vent du Nord, jotka ovat kansainvälisestikin tunnettuja.
Lareksen mielestä Rahvaanmusiikin kerhon vahvuus on monipuolisuus. Joillain klubeilla on rauhallinen tunnelma, toisilla taas riehakkaampi meininki. Illan tyyli vaihtelee esiintyjän mukaan. Kansanmusiikista on moneen.
”Emme ole sitoutuneet mihinkään tiettyyn tyyliin tai tunnelmaan”, hän sanoo.
Lareksen mielestä kerhon nimi kuvastaa hyvin kansanmusiikin luonnetta. Klubi-illat eivät ole konsertteja tai kauhean hienoja paikkoja. Hyvä meininki on tärkeää, ja musiikkia esitetään kaikelle kansalle.
”Jos mietin sitä, millainen mielikuva ihmisillä kansanmusiikista ja kansanmuusikoista on, niin perushumppameininkiä meillä ei täällä kauheasti ole”, Lares sanoo.
Humpan sijaan kerhosta löytyy nuoria kansanmuusikoita, jotka lähtevät pois perinteestä ja kehittävät sitä uuteen suuntaan, kuten rockiin ja tangoon. Myös eri maiden kansanmusiikeista ammennetaan omaan tekemiseen. Lares uskoo, että tällainen on enemmän 2000-luvun juttu. Hän uskoo, että se liittyy vintage- ja käsityöinnostukseen. Vanhasta halutaan ammentaa uutta.
Jenni Lares päätyi toimintaan mukaan vuonna 2006, kun hän tuli Tampereelle opiskelemaan. Historiaa pääaineenaan lukenut Lares valitsi sivuaineekseen etnomusikologian, ja tutustui sitä kautta kerhon toimintaan. Kansanmusiikkia hän on kuunnellut teini-iästä, jolloin hän kuunteli esimerkiksi Värttinää. Lareksella ei kuitenkaan ole esimerkiksi tanhu- tai pelimannitaustaa.
Lares painottaakin, että kerhon toimintaan voivat tulla mukaan kaikki, joita kansanmusiikki kiinnostaa. Mukana voi olla sen verran kuin itse haluaa. Tällä hetkellä jäseniä on 60, joista aktiiveja on kymmenen. Klubi-illoissa käy porukkaa laidasta laitaan, opiskelijoista vanhempiin ihmisiin. Klubilla on vakituinen neljänkymmenen hengen kuulijakunta, mutta joka kerralla on mukana myös uusia kasvoja.
Rahvaanmusiikin kerho viettää juhlavuottaan juhlaklubilla 12. joulukuuta Telakalla. Tapahtumaa emännöi Puhti ja muina esiintyjinä ovat Antti Paalanen, Suomen tunnetuin jouhikonsoittaja Pekko Käppi ja muita ystäviä vuosien varrelta